Teemanumerokutsu itsekasvatuksesta

POISEDin Jani Pulkki ja Johanna Kallio toimittavat Aikuiskasvatukseen teemanumeron itsekasvatuksesta.

Itsekasvatus ajassa, Aikuiskasvatus 3/2026

Itsekasvatuksella viitataan aikuisikään sisältyvään kasvatustoimintaan, jolla ihminen pyrkii itse tavoitteellisesti laajentamaan oman ymmärryksensä ja toimintansa näköaloja.

Itsekasvatus tarkoittaa ensinnäkin toimintaa, jolla kehitämme itsetuntemustamme. Toiseksi se merkitsee yhteiskunnallisten ja eettisten käytäntöjen kehittämistä yhdessä muiden kanssa. Vallitseva aika kutsuu meitä muuttumaan ja muuttamaan yhteiskunnallisia rakenteita ympärillämme.

Teemanumero avaa erilaisia tapoja lähestyä itsekasvatusta ajassa. Näkökulmat valottavat itsekasvatuksen monipuolisuutta osana globaaleja itsekasvatuskäsityksiä, viisausperinteitä, kansalaisaktivismia sekä suomalaisen yhteiskunnan historiaa. Itsekasvatusta tarkastellaan myös harjoituksena, jonka avulla voidaan kultivoida totutusta poikkeavia tapoja elää ja toimia.

Etsimme teemakokonaisuuteen empiirisiä ja filosofis-teoreettisia tutkimuksia itsekasvatuksesta 2020-luvulla. Haemme numeroon tiedeartikkeleita, näkökulmia, puheenvuoroja ja kirja-arvosteluja esimerkiksi seuraavista teemoista:

  • mitä itsekasvatus voi olla ja mitä sillä tavoitellaan
  • itsekasvatuksen käytäntöjen nykymuodot ja kritiikki
  • arkiset ja marginalisoituneet itsekasvatuksen käytännöt
  • itsekasvatus aktivistisena käytäntönä ja kansalaisvaikuttamisena
  • itsekasvatus aikuiskasvatuksen instituutioissa
  • itsekasvatuksen ihmiskäsitykset ja arvokysymykset
  • itsekasvatuksen historia ja perinteet.

Numeron toimittavat Jani Pulkki ja Johanna Kallio. Se ilmestyy syyskuussa 2026.

Osallistu

  • Lähetä tiedeartikkelin käsikirjoitus viimeistään 5. marraskuuta 2025. Näkökulmien, puheenvuorojen ja kirja-arvioiden käsikirjoituksia odotamme vuoden 2026 alkupuolella. Meilaa tekstisi toimituspäällikölle: terhi.kouvo@kvs.fi.

Tuomas Tervasmäki defends his thesis on the critique of ideology in the field of education 8.11.2024 / Väitös ideologiakritiikistä koulutuspolitiikassa

Poised-researcher Tuomas Tervasmäki will defend his thesis Tracing ideology in Education – Investigations in Discourse Theory tomorrow, Friday 8.11.2024 at 12.00 at the Tampere University. The study deals with the critique of ideology and the application of Essex School discourse theory to educational policy research and educational research more broadly.

Professor Matthew Clarke (University of Aberdeen) will act as opponent and Associate Professor Antti Saari (TaY) as custos. The dissertation can be followed remotely via online stream: https://tuni.cloud.panopto.eu/Panopto/Pages/Sessions/List.aspx#folderID=%22198a783a-093d-48ae-8c90-b218007ce605%22

The dissertation is available at: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3662-2

Suomeksi / In Finnish:

Poisedin tutkija Tuomas Tervasmäki väittelee perjantaina 8.11.2024 klo 12.00 Tampereen yliopistossa otsikolla Tracing ideology in Education – Investigations in Discourse Theory. Tutkimus käsittelee ideologiakritiikkiä ja Essexin koulukunnan diskurssiteorian soveltamista koulutuspolitiikan tutkimuksessa ja laajemmin kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Vastaväittäjänä toimii professori Matthew Clarke (University of Aberdeen) ja kustoksena apulaisprofessori Antti Saari (TaY). Väitöstä voi seurata myös etänä

Väitöksen tiedote: https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/tuomas-tervasmaki-ideologiakritiikki-tekee-nakyvaksi-koulutuspolitiikan-taustalla

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3662-2

Uusi artikkeli vankilakuntoutuksen affektiivisista käytännöistä

Liila Holmberg ja Anna-Maija niemi analysoivat tuoreessa etnografisessa artikkelissaan itsen työstämisen affektiivisia käytäntöjä naisvankien yhteisökuntoutusosastolla. Artikkeli ’”Röökilläkin kaikki ensin itkee ja sit alkaa naurattaa kun kaikki vaan parkuu!” : Itsen työstämisen affektiiviset käytännöt naisvankilan yhteisökuntoutusosastolla’ on luettavissa täällä.

Abstrakti:
Suomalaisen vankilainstituution tavoite on ohjata rikoksesta tuomittuja henkilöitä kohti rikoksetonta elämää. Tavoite on erityisen korostunut modernin vankilan yhteisökuntoutusosastolla, jolla vankien päiväohjelma koostuu intensiivisestä itsen työstämisestä yhteisöllisissä toiminnoissa. Tutkimme artikkelissamme, miten itsen työstäminen muotoutuu naisvankilan yhteisökuntoutusosaston affektiivisissa käytännöissä. Etnografisen aineiston analyysin avulla osoitamme, kuinka itsen työstäminen tapahtuu osastolla ensisijaisesti tunteiden jakamisen ja jaetusti tuntemisen käytäntöinä. Nämä affektiiviset käytännöt muovautuvat ja vahvistuvat osaston ohjaajan fasilitoinnin ja yhteisön sosiaalisen säätelyn myötä. Yhteinen tunnetyöskentely nähdään onnistuneen kuntoutumisen edellytyksenä, ja siksi affektiivinen etäisyys muodostaa osaston toimintaan jännitteitä. Osaston affektiivisissa käytännöissä vankien vaikeat tunnekokemukset kääntyvät palvelemaan näiden kuntoutuvaa minuutta, ja parhaimmillaan vangit kokevat tunnetyöskentelyn haastavuudestaan huolimatta palkitsevana.

Holmberg, L., & Niemi, A.-M. (2024). ”Röökilläkin kaikki ensin itkee ja sit alkaa naurattaa kun kaikki vaan parkuu!” : Itsen työstämisen affektiiviset käytännöt naisvankilan yhteisökuntoutusosastolla . Aikuiskasvatus44(3), 182–195. https://doi.org/10.33336/aik.143824

New Article on the History of Datafication in Education

Datafication is often portrayed as a revolutionary development within and beyond educational governance. It is believed to usher in novel modes of governance, foster new relationships between private and public entities, and introduce innovative data technologies along with new forms of research and scholarship.

Amid the prevailing focus on what’s new , Antti Saari examines the ghosts of data futures past. He delves into the historical continuities of datafication in education, shedding light on the overlooked aspects of past data revolutions and their varying success in driving substantial changes within the field of education.

You can access the article here (open access)

Examining the psychologization of student subjectivity in Finnish universities

In a recent article in Sociological Research Online Antti Saari, together with Kristiina Brunila and Saara Vainio (University of Helsinki) analyze the assemblages involved in constructing the university student as a mentally vulnerable individual.

Abstract: Public debate and media attention concerning mental health problems, stress, psycho-emotional vulnerabilities, and anxiety among university students has reached record level. Informed by media representations, student mental health guides, and our observations, we focus on the ethos of vulnerability as an articulation of psychologized student subjectivity in Finnish academia. We explore the multiple registers in which the ethos of vulnerability tends to operate as an assemblage to depict and govern student subjects.

You can access the OA article The Psychologization of Student Subjectivity in the Finnish Academia here.