Tuomas Tervasmäki defends his thesis on the critique of ideology in the field of education 8.11.2024 / Väitös ideologiakritiikistä koulutuspolitiikassa

Poised-researcher Tuomas Tervasmäki will defend his thesis Tracing ideology in Education – Investigations in Discourse Theory tomorrow, Friday 8.11.2024 at 12.00 at the Tampere University. The study deals with the critique of ideology and the application of Essex School discourse theory to educational policy research and educational research more broadly.

Professor Matthew Clarke (University of Aberdeen) will act as opponent and Associate Professor Antti Saari (TaY) as custos. The dissertation can be followed remotely via online stream: https://tuni.cloud.panopto.eu/Panopto/Pages/Sessions/List.aspx#folderID=%22198a783a-093d-48ae-8c90-b218007ce605%22

The dissertation is available at: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3662-2

Suomeksi / In Finnish:

Poisedin tutkija Tuomas Tervasmäki väittelee perjantaina 8.11.2024 klo 12.00 Tampereen yliopistossa otsikolla Tracing ideology in Education – Investigations in Discourse Theory. Tutkimus käsittelee ideologiakritiikkiä ja Essexin koulukunnan diskurssiteorian soveltamista koulutuspolitiikan tutkimuksessa ja laajemmin kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Vastaväittäjänä toimii professori Matthew Clarke (University of Aberdeen) ja kustoksena apulaisprofessori Antti Saari (TaY). Väitöstä voi seurata myös etänä

Väitöksen tiedote: https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/tuomas-tervasmaki-ideologiakritiikki-tekee-nakyvaksi-koulutuspolitiikan-taustalla

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3662-2

Uusi artikkeli vankilakuntoutuksen affektiivisista käytännöistä

Liila Holmberg ja Anna-Maija niemi analysoivat tuoreessa etnografisessa artikkelissaan itsen työstämisen affektiivisia käytäntöjä naisvankien yhteisökuntoutusosastolla. Artikkeli ’”Röökilläkin kaikki ensin itkee ja sit alkaa naurattaa kun kaikki vaan parkuu!” : Itsen työstämisen affektiiviset käytännöt naisvankilan yhteisökuntoutusosastolla’ on luettavissa täällä.

Abstrakti:
Suomalaisen vankilainstituution tavoite on ohjata rikoksesta tuomittuja henkilöitä kohti rikoksetonta elämää. Tavoite on erityisen korostunut modernin vankilan yhteisökuntoutusosastolla, jolla vankien päiväohjelma koostuu intensiivisestä itsen työstämisestä yhteisöllisissä toiminnoissa. Tutkimme artikkelissamme, miten itsen työstäminen muotoutuu naisvankilan yhteisökuntoutusosaston affektiivisissa käytännöissä. Etnografisen aineiston analyysin avulla osoitamme, kuinka itsen työstäminen tapahtuu osastolla ensisijaisesti tunteiden jakamisen ja jaetusti tuntemisen käytäntöinä. Nämä affektiiviset käytännöt muovautuvat ja vahvistuvat osaston ohjaajan fasilitoinnin ja yhteisön sosiaalisen säätelyn myötä. Yhteinen tunnetyöskentely nähdään onnistuneen kuntoutumisen edellytyksenä, ja siksi affektiivinen etäisyys muodostaa osaston toimintaan jännitteitä. Osaston affektiivisissa käytännöissä vankien vaikeat tunnekokemukset kääntyvät palvelemaan näiden kuntoutuvaa minuutta, ja parhaimmillaan vangit kokevat tunnetyöskentelyn haastavuudestaan huolimatta palkitsevana.

Holmberg, L., & Niemi, A.-M. (2024). ”Röökilläkin kaikki ensin itkee ja sit alkaa naurattaa kun kaikki vaan parkuu!” : Itsen työstämisen affektiiviset käytännöt naisvankilan yhteisökuntoutusosastolla . Aikuiskasvatus44(3), 182–195. https://doi.org/10.33336/aik.143824

New Article on the History of Datafication in Education

Datafication is often portrayed as a revolutionary development within and beyond educational governance. It is believed to usher in novel modes of governance, foster new relationships between private and public entities, and introduce innovative data technologies along with new forms of research and scholarship.

Amid the prevailing focus on what’s new , Antti Saari examines the ghosts of data futures past. He delves into the historical continuities of datafication in education, shedding light on the overlooked aspects of past data revolutions and their varying success in driving substantial changes within the field of education.

You can access the article here (open access)

Examining the psychologization of student subjectivity in Finnish universities

In a recent article in Sociological Research Online Antti Saari, together with Kristiina Brunila and Saara Vainio (University of Helsinki) analyze the assemblages involved in constructing the university student as a mentally vulnerable individual.

Abstract: Public debate and media attention concerning mental health problems, stress, psycho-emotional vulnerabilities, and anxiety among university students has reached record level. Informed by media representations, student mental health guides, and our observations, we focus on the ethos of vulnerability as an articulation of psychologized student subjectivity in Finnish academia. We explore the multiple registers in which the ethos of vulnerability tends to operate as an assemblage to depict and govern student subjects.

You can access the OA article The Psychologization of Student Subjectivity in the Finnish Academia here.

New Article: Proustian lessons on self-cultivation

In a recently published article in Philosophical Inquiry in Education, Antti Saari and Jan Varpanen discuss the cultivation of desire from a psychoanalytic point of view.

Abstract: Taking Marcel Proust’s In Search of Lost Time (À la recherche du temps perdu) as a literary vehicle, this article uses a psychoanalytic lens to examine the problem of what to do with our desires in the philosophy of education. The article describes an apprenticeship, a personal process of learning in which an ethical rapport with desire can be established. Apprenticeship entails a temporal relationship called “afterwardsness” (Nachträglichkeit), in which the subject constructs the truth of its desires in hindsight. This result can only be achieved by first failing to see the possibility of attaining the object of desire and then eventually coming to understand the nature of desire in general. While others have framed the relationship between desire and education in terms of either fulfilling one’s desires or questioning their desirability, we argue that a more lasting ethical attunement to desire can be found via an apprenticeship in failure.

You can read the article (open access) here.