Kategoria: News

POISED -tutkimusryhmä ja tamperelaiset filosofit ovat näkyvästi edustettuina syväekologisen kulttuurilehden Elonkehän uusimmassa energia -aiheisessa teemanumerossa 1/2023.

Artikkelissa ’Merkityksellinen elämä ilman sähköä’ POISEDin Jan Varpanen kartoittaa yhdessä filosofi Tapio Santalan kanssa heideggerilais-foucaultlaisesta tulkintakehyksestä sähköttömän elämän merkitysperustan mahdollisuuksia elettynä filosofiana.

Haastattelussa ’Öljyn sumu peittää energiatulevaisuuden’ POISEDin Pasi Takkinen haastattelee Tere Vadénia fossiilienergian ja kestävyyssiirtymän haasteista.

POISED-tutkijat Tuomas Tervasmäki ja Tuukka Tomperi ovat kirjoittajina Tiede & edistys -lehdessä 3/2022 juuri ilmestyneessä artikkelissa ”Säätiöyliopiston perustajien valta. Tapaus Teknologiateollisuus ja Tampereen yliopisto”. Artikkeli on syntynyt osana Kohti parempaa yliopistomaailmaa -tutkimushanketta, jonka jäseniin TT:t kuuluvat.

Vuoden 2009 yliopistolaki toi korkeakoulukentälle uusina toimijoina säätiöyliopistojen perustajat. Perustajien roolia ei ole aiemmin tutkittu, vaikka muutos on ollut merkittävä. Yliopistolaki määrittää perustajille vain hyvin suppeasti valtaa. Artikkelissamme kuitenkin osoitetaan, miten perustajien rooli on kasvanut huomattavasti lainsäädäntöä merkittävämmäksi pitkälti yksittäisten sopimusten, asiakirjojen ja kamppailujen vuoksi.

Artikkelin tapaustutkimus käsittelee Tampereen yliopistofuusiota ja säätiöyliopistojen perustajien vallankäyttöä toimijaverkostoteoreettisesti. Siinä kuvataan, miten perustajat ja etenkin Teknologiateollisuus käyttävät valtaa ja yliopistoyhteisön valtaa vastaavasti rajoitetaan. Valittu näkökulma tuo esiin, miten Teknologiateollisuus on saanut ja omaksunut ristiriitatilanteissa roolin säätiöyliopiston käytäntöjen määrittelijänä.

Teknologiateollisuuden valta perustuu pääosin siihen, että sillä on ollut prosessissa tarpeeksi liittolaisia, jotka ovat yhtyneet sen tavoitteisiin – samalla kun prosessin kiistat ovat näyttäytyneet vain fuusioituneiden yliopistojen välisenä hankauksena. Perustajien ja etenkin Teknologiateollisuuden merkitys toimijoina tulee esille muiden toimijoiden (kuten yliopiston rehtorin ja hallituksen) tavassa kutsua perustajat mukaan yliopiston rakentamiseen silloinkin, kun laki ei tätä edellytä.

Tarkastelu paljastaa, miten uusia käytäntöjä on perusteltu vetoamalla esimerkiksi kansainväliseen kilpailuun, perustajien pääomainvestointeihin sekä aiempiin sopimuksiin, joiden laatimisessa Teknologiateollisuudella on ollut monia muita toimijoita selvästi suurempi rooli. Prosessin konfliktit ovat pakottaneet Teknologiateollisuuden sellaiseen toimintaan, josta on jäänyt jälkiä ja joka on tehnyt siitä havainnoitavan, vaikkakin edelleen paljolti julkisuudelta piiloutuvan toimijan.

Tampereen säätiöyliopiston hallintomallin syntyprosessia ei ole aiemmin tutkittu eikä monia artikkelin tutkimusaineiston paljastamia yksityiskohtia ole käsitelty julkisuudessa. Teknologiateollisuuden toimijuus voi etäältä katsoen jäädä näkymättömiin – siksi sen yksityiskohtainen tutkiminen auttaa ymmärtämään säätiöyliopistojen perustajien mahdollisuuksia vallankäyttöön.

Säätiöyliopistot ovat olennainen tutkimuskohde, sillä niiden lainsäädännössä vietiin pisimmälle 2000-luvulla ilmaistut korkeakoulupoliittiset aikeet, joissa on vaadittu yliopistojen sisäisten valtasuhteiden muuttamista. Yliopistolain (2009) luonnoksessa esimerkiksi ehdotettiin, että kaikissa yliopistoissa hallituksen enemmistövalta olisi ulkopuolisilla jäsenillä. Lakikamppailussa tämä ehdotus torjuttiin julkisoikeudellisista yliopistoista, mutta se toteutui säätiöyliopistoissa. Säätiöyliopistoista Aallossa ja uudessa Tampereen yliopistossa on siten organisaatioissa yliopistojen sisällä jatkunut yliopistopoliittinen konflikti, joka synnytti laajoja valtakunnallisia kiistoja ja protesteja yliopistolain säätämisen aikaan.

Viime kädessä kiistan kohteena on yliopistojen itsehallinnon tulkinta eli tieteen ja korkeakoulutuksen autonomia ja yliopistojen itsenäisyys: kenellä on valta ja kuka päättää yliopistojen tulevaisuudesta.

Tutkimusjulkaisun kirjoittajat ovat Hanna Kuusela, Tuukka Tomperi, Juha Raipola, Veera Kaleva, Mikko Poutanen & Tuomas Tervasmäki. Artikkeli löytyy juuri painokoneista saapuneesta Tiede & edistys -lehdestä 3/2022, ja se on myös avoimesti luettavissa lehden verkkosivulta Journal.fi-palvelussa: tiedejaedistys.journal.fi/article/view/115244

Kohti parempaa yliopistomaailmaa -hankkeen verkkosivu: parempiyliopisto.wordpress.com/home/

Tutkimushanke, Tiede & edistys ja Politiikasta-verkkolehti järjestävät maanantaina 31.10. ”Taloudellinen valta yliopistoissa” -keskustelun, joka toimii samalla T&E-numeron 3/2022 julkistustilaisuutena: www.facebook.com/events/504856977931415/

POISED-tutkijat Johanna Kallio, Jani Pulkki, Antti Saari ja Tuomas Tervasmäki ovat mukana Kasvatus ja Aika -journaalin tuoreimmassa Antroposeeni-teemanumerossa tekstillään Ekoterapeuttinen itsekasvatus – Tulkinta Erich Frommin rakkauden teoriasta kapitaloseenin ajassa.

Artikkelissa tarkastellaan Erich Frommin (1900–1980) ajattelua itsekasvatuksen eli ihmisen omaehtoisen kasvun ja kehityksen näkökulmasta. Tarkastelun pohjalta muodostuu ekoterapeuttisen itsekasvatuksen malli, joka uudelleenkontekstualisoi Frommin rakkauden teoriaa ja yhteiskuntakriittistä otetta kapitaloseenin ajassa. Artikkeli argumentoi kapitaloseenin olevan kaikelle elolliselle haitallinen ajanjakso, jossa vallitsevia käytäntöjä on tarpeen muokata itsekasvatuksen avulla. Tällainen vallitsevien ajattelumallien syvällinen kyseenalaistaminen ja kehittäminen ymmärretään artikkelissa ihmismielen hyvinvointia tukevana itsekasvatuksen muotona, joka sisältää terapeuttisia piirteitä. Ekoterapeuttisen itsekasvatuksen tulkinta kuvaa rakkauden teoriaan sisältyvät rakastamisen käytäntöjen ehdot sekä niitä taustoittavat huolenpidon, kunnioituksen, vastuuntunnon ja tiedon osa-alueet osana ekologisesti kestävämmän itsekasvatuksen harjoittamista. Elonkehän monimuotoisuutta edistävää tunnetta ja ekoterapeuttisen itsekasvatuksen tavoitetta kuvataan artikkelissa biofilian käsitteellä. Nykyistä kapitalistista järjestystä eli kapitaloseenin aikaa jäsennetään puolestaan biofobian eli elollisten asioiden pelon käsitteellä. Frommin teorioiden pohjalta rakennetaan uudenlaista itsekasvatuskäsitystä, ekoterapeuttista itsekasvatusta, jonka lähtökohtana on siirtyminen biofobisesta asenteesta kohti terapeuttisia piirteitä omaavaa biofiliaa.

Koko artikkeli on luettavissa täältä.

POISED-tutkijat Sonja Helkala ja Tuukka Tomperi vierailivat kesällä Otavian Järkipuinti-podcastissa keskustelemassa demokratiakasvatuksesta. Aki Luostarisen luotsaamassa jaksossa pohditaan muun muassa demokratiakasvatuksen käsitettä, sen merkitystä yhteiskunnallisesti epävakaina aikoina sekä tunteiden, ristiriitojen ja kriittisen ajattelun roolia demokratiakasvatuksessa.

Järkipuinti-podcastia pääset kuuntelemaan tästä.

Kesän alussa Politiikasta-verkkolehdessä julkaistiin Helkalan ja Tomperin teksti Demokratiakasvatus, deliberatiivinen demokratia ja poliittiset tunteet, jossa niin ikään nostetaan esille perustavanlaatuisia ja ajankohtaisia kysymyksiä demokratiakasvatuksen ja demokratian suhteesta.

Näillä yleistajuisemmilla foorumeilla Helkala ja Tomperi ovat jatkaneet saman aihepiirin parissa, josta julkaisivat Kasvatus & Aika -lehdessä syksyllä 2021 tutkimusartikkelin Demokratiakasvatus rakentavan keskustelun tuolla puolen? Opetussuunnitelmat ja yhteiskuntaopin oppikirjat deliberatiivisen demokratiateorian kritiikin valossa.

Politiikasta-verkkolehden teksti on julkaistu osana Studia Generalia: Demokratiatutkimus -juttusarjaa, joka pohjautuu Tampereen yliopiston Demokratiatutkimuksen verkoston keväällä 2022 järjestämään Studia Generalia -yleisöluentosarjaan. Luentosarjalla lähestyttiin demokratiaa monipuolisesti erilaisista näkökulmista, ja Helkala ja Tomperi luennoivat demokratiakasvatuksesta. Juttusarjan muut tekstit löydät täältä.

Demokratiatutkimuksen verkosto tuo yhteen Tampereen yliopiston tutkijoita eri tieteenaloilta. Sonja Helkala kuuluu verkoston järjestelyryhmään, joka suunnittelee, kehittää ja organisoi verkoston toimintaa.