News and events

POISED-tutkijat Tuomas Tervasmäki ja Tuukka Tomperi ovat kirjoittajina Tiede & edistys -lehdessä 3/2022 juuri ilmestyneessä artikkelissa ”Säätiöyliopiston perustajien valta. Tapaus Teknologiateollisuus ja Tampereen yliopisto”. Artikkeli on syntynyt osana Kohti parempaa yliopistomaailmaa -tutkimushanketta, jonka jäseniin TT:t kuuluvat.

Vuoden 2009 yliopistolaki toi korkeakoulukentälle uusina toimijoina säätiöyliopistojen perustajat. Perustajien roolia ei ole aiemmin tutkittu, vaikka muutos on ollut merkittävä. Yliopistolaki määrittää perustajille vain hyvin suppeasti valtaa. Artikkelissamme kuitenkin osoitetaan, miten perustajien rooli on kasvanut huomattavasti lainsäädäntöä merkittävämmäksi pitkälti yksittäisten sopimusten, asiakirjojen ja kamppailujen vuoksi.

Artikkelin tapaustutkimus käsittelee Tampereen yliopistofuusiota ja säätiöyliopistojen perustajien vallankäyttöä toimijaverkostoteoreettisesti. Siinä kuvataan, miten perustajat ja etenkin Teknologiateollisuus käyttävät valtaa ja yliopistoyhteisön valtaa vastaavasti rajoitetaan. Valittu näkökulma tuo esiin, miten Teknologiateollisuus on saanut ja omaksunut ristiriitatilanteissa roolin säätiöyliopiston käytäntöjen määrittelijänä.

Teknologiateollisuuden valta perustuu pääosin siihen, että sillä on ollut prosessissa tarpeeksi liittolaisia, jotka ovat yhtyneet sen tavoitteisiin – samalla kun prosessin kiistat ovat näyttäytyneet vain fuusioituneiden yliopistojen välisenä hankauksena. Perustajien ja etenkin Teknologiateollisuuden merkitys toimijoina tulee esille muiden toimijoiden (kuten yliopiston rehtorin ja hallituksen) tavassa kutsua perustajat mukaan yliopiston rakentamiseen silloinkin, kun laki ei tätä edellytä.

Tarkastelu paljastaa, miten uusia käytäntöjä on perusteltu vetoamalla esimerkiksi kansainväliseen kilpailuun, perustajien pääomainvestointeihin sekä aiempiin sopimuksiin, joiden laatimisessa Teknologiateollisuudella on ollut monia muita toimijoita selvästi suurempi rooli. Prosessin konfliktit ovat pakottaneet Teknologiateollisuuden sellaiseen toimintaan, josta on jäänyt jälkiä ja joka on tehnyt siitä havainnoitavan, vaikkakin edelleen paljolti julkisuudelta piiloutuvan toimijan.

Tampereen säätiöyliopiston hallintomallin syntyprosessia ei ole aiemmin tutkittu eikä monia artikkelin tutkimusaineiston paljastamia yksityiskohtia ole käsitelty julkisuudessa. Teknologiateollisuuden toimijuus voi etäältä katsoen jäädä näkymättömiin – siksi sen yksityiskohtainen tutkiminen auttaa ymmärtämään säätiöyliopistojen perustajien mahdollisuuksia vallankäyttöön.

Säätiöyliopistot ovat olennainen tutkimuskohde, sillä niiden lainsäädännössä vietiin pisimmälle 2000-luvulla ilmaistut korkeakoulupoliittiset aikeet, joissa on vaadittu yliopistojen sisäisten valtasuhteiden muuttamista. Yliopistolain (2009) luonnoksessa esimerkiksi ehdotettiin, että kaikissa yliopistoissa hallituksen enemmistövalta olisi ulkopuolisilla jäsenillä. Lakikamppailussa tämä ehdotus torjuttiin julkisoikeudellisista yliopistoista, mutta se toteutui säätiöyliopistoissa. Säätiöyliopistoista Aallossa ja uudessa Tampereen yliopistossa on siten organisaatioissa yliopistojen sisällä jatkunut yliopistopoliittinen konflikti, joka synnytti laajoja valtakunnallisia kiistoja ja protesteja yliopistolain säätämisen aikaan.

Viime kädessä kiistan kohteena on yliopistojen itsehallinnon tulkinta eli tieteen ja korkeakoulutuksen autonomia ja yliopistojen itsenäisyys: kenellä on valta ja kuka päättää yliopistojen tulevaisuudesta.

Tutkimusjulkaisun kirjoittajat ovat Hanna Kuusela, Tuukka Tomperi, Juha Raipola, Veera Kaleva, Mikko Poutanen & Tuomas Tervasmäki. Artikkeli löytyy juuri painokoneista saapuneesta Tiede & edistys -lehdestä 3/2022, ja se on myös avoimesti luettavissa lehden verkkosivulta Journal.fi-palvelussa: tiedejaedistys.journal.fi/article/view/115244

Kohti parempaa yliopistomaailmaa -hankkeen verkkosivu: parempiyliopisto.wordpress.com/home/

Tutkimushanke, Tiede & edistys ja Politiikasta-verkkolehti järjestävät maanantaina 31.10. ”Taloudellinen valta yliopistoissa” -keskustelun, joka toimii samalla T&E-numeron 3/2022 julkistustilaisuutena: www.facebook.com/events/504856977931415/

POISED-tutkijat Johanna Kallio, Jani Pulkki, Antti Saari ja Tuomas Tervasmäki ovat mukana Kasvatus ja Aika -journaalin tuoreimmassa Antroposeeni-teemanumerossa tekstillään Ekoterapeuttinen itsekasvatus – Tulkinta Erich Frommin rakkauden teoriasta kapitaloseenin ajassa.

Artikkelissa tarkastellaan Erich Frommin (1900–1980) ajattelua itsekasvatuksen eli ihmisen omaehtoisen kasvun ja kehityksen näkökulmasta. Tarkastelun pohjalta muodostuu ekoterapeuttisen itsekasvatuksen malli, joka uudelleenkontekstualisoi Frommin rakkauden teoriaa ja yhteiskuntakriittistä otetta kapitaloseenin ajassa. Artikkeli argumentoi kapitaloseenin olevan kaikelle elolliselle haitallinen ajanjakso, jossa vallitsevia käytäntöjä on tarpeen muokata itsekasvatuksen avulla. Tällainen vallitsevien ajattelumallien syvällinen kyseenalaistaminen ja kehittäminen ymmärretään artikkelissa ihmismielen hyvinvointia tukevana itsekasvatuksen muotona, joka sisältää terapeuttisia piirteitä. Ekoterapeuttisen itsekasvatuksen tulkinta kuvaa rakkauden teoriaan sisältyvät rakastamisen käytäntöjen ehdot sekä niitä taustoittavat huolenpidon, kunnioituksen, vastuuntunnon ja tiedon osa-alueet osana ekologisesti kestävämmän itsekasvatuksen harjoittamista. Elonkehän monimuotoisuutta edistävää tunnetta ja ekoterapeuttisen itsekasvatuksen tavoitetta kuvataan artikkelissa biofilian käsitteellä. Nykyistä kapitalistista järjestystä eli kapitaloseenin aikaa jäsennetään puolestaan biofobian eli elollisten asioiden pelon käsitteellä. Frommin teorioiden pohjalta rakennetaan uudenlaista itsekasvatuskäsitystä, ekoterapeuttista itsekasvatusta, jonka lähtökohtana on siirtyminen biofobisesta asenteesta kohti terapeuttisia piirteitä omaavaa biofiliaa.

Koko artikkeli on luettavissa täältä.

POISED-tutkijat Sonja Helkala ja Tuukka Tomperi vierailivat kesällä Otavian Järkipuinti-podcastissa keskustelemassa demokratiakasvatuksesta. Aki Luostarisen luotsaamassa jaksossa pohditaan muun muassa demokratiakasvatuksen käsitettä, sen merkitystä yhteiskunnallisesti epävakaina aikoina sekä tunteiden, ristiriitojen ja kriittisen ajattelun roolia demokratiakasvatuksessa.

Järkipuinti-podcastia pääset kuuntelemaan tästä.

Kesän alussa Politiikasta-verkkolehdessä julkaistiin Helkalan ja Tomperin teksti Demokratiakasvatus, deliberatiivinen demokratia ja poliittiset tunteet, jossa niin ikään nostetaan esille perustavanlaatuisia ja ajankohtaisia kysymyksiä demokratiakasvatuksen ja demokratian suhteesta.

Näillä yleistajuisemmilla foorumeilla Helkala ja Tomperi ovat jatkaneet saman aihepiirin parissa, josta julkaisivat Kasvatus & Aika -lehdessä syksyllä 2021 tutkimusartikkelin Demokratiakasvatus rakentavan keskustelun tuolla puolen? Opetussuunnitelmat ja yhteiskuntaopin oppikirjat deliberatiivisen demokratiateorian kritiikin valossa.

Politiikasta-verkkolehden teksti on julkaistu osana Studia Generalia: Demokratiatutkimus -juttusarjaa, joka pohjautuu Tampereen yliopiston Demokratiatutkimuksen verkoston keväällä 2022 järjestämään Studia Generalia -yleisöluentosarjaan. Luentosarjalla lähestyttiin demokratiaa monipuolisesti erilaisista näkökulmista, ja Helkala ja Tomperi luennoivat demokratiakasvatuksesta. Juttusarjan muut tekstit löydät täältä.

Demokratiatutkimuksen verkosto tuo yhteen Tampereen yliopiston tutkijoita eri tieteenaloilta. Sonja Helkala kuuluu verkoston järjestelyryhmään, joka suunnittelee, kehittää ja organisoi verkoston toimintaa.

Perjantaina 10.6.2022 julkaistiin kasvatustieteen professori Veli-Matti Värrille valmisteltu teos Maailman tärkein tehtävä – Esseitä kasvatuksesta, vastuusta ja toivosta. Juhlakirja professori Veli-Matti Värrille. Teoksen ovat toimittamiseen ovat osallistuneet POISED-tutkijat Tuomas Tervasmäki, Katri Jurvakainen, Johanna Kallio, Jani Pulkki ja Jan Varpanen. Lisäksi kirjaa ovat toimittaneet Olli-Jukka Jokisaari, Pasi Takkinen, Arto Tammenoksa.

Teos on vapaasti ladattavissa ja luettavissa filosofiseen kirjallisuuteen keskittyneen kustantajan niin & näin sivuilta osoitteesta: https://netn.fi/fi/kirjat/maailman-tarkein-tehtava.

Nyt julkaistu juhlakirja on tekijöidensä kunnianosoitus kasvatustieteen professori Veli-Matti Värrille opettajana, mentorina ja lempeän viisaana kanssakulkijana. Teos koostuu Veli-Matin kollegoiden, opiskelijoiden ja ystävien laatimista esseistä ja taiteesta, jotka on koottu yhteen hänen elämäntyönsä kunnioittamiseksi. Kirja kommentoi Värrin kasvatusajattelun teemoja, jatkaa keskustelua ja tuo esiin näkökulmia, jotka valottavat vähemmän tunnettuja piirteitä Veli-Matista ihmisenä.

Kirjoittajat ovat paitsi Värrin kollegoita, myös suomalaisen kasvatustieteen ja kasvatusfilosofian merkittäviä toimijoita. Kirja kokoaa yksien kansien sisään laajan kattauksen kotimaisen kasvatusajattelun keskeisiä ja ajankohtaisia teemoja. Teos soveltuu kaikille kasvatusfilosofisista kysymyksistä kiinnostuneille, kasvatusalan asiantuntijoille sekä kasvatustieteen opetusmateriaaliksi.

“Kasvatuksen päämääränä on elämän ehtojen turvaaminen tuleville sukupolville, eläimille ja kasveille; se etsii elämän rikkautta, syvyyttä ja toivoa mahdollisuuksista, jotka avautuvat olemisesta itsestään. Tässä merkityksessä kasvatus on myös filosofista toimintaa, pyrkimystä viisauden ihanteiden toteuttamiseen.” 

– Veli-Matti Värri

Teoksesta tehdään myös pieni fyysinen painos ennakkotilausten perusteella. Ennakkotilausaika päättyy torstaina 23.6. klo 12.00, joten ole nopea! Fyysisen niiteen ennakkotilauksen voit tehdä oheisella lomakkeella:

https://docs.google.com/forms/d/1WqPMsRmFnY9NZFOMK13ZHrwga_JgJB4EoI8eW4b4SGE/viewform.

For english speakers: a Festschrift in honour of professor Veli-Matti Värri has been published! The book is written primarily in Finnish, but it also contains one article “On Friendship, Activism, and Pedagogies of Responsibility” in English written by Rebecca Martusewicz. You can find the book (open access) from here:  https://netn.fi/fi/kirjat/maailman-tarkein-tehtava.

Pulkki, Jani (2022) Humility imparts the wonders of nature: a virtue-ethical elaboration of some Michael Bonnett’s thoughts, Environmental Education Research, DOI: 10.1080/13504622.2022.2083082 Please contact jani.pulkki@tutanota.com about the preprint!

Abstract

An attitude of (1) metaphysics of mastery is a major ecological problem accompanied with (2) scientism, which considers all reality is understood with one form of knowledge acquisition, that of classical experimental science. In this article, I consider the two ideas of Michael Bonnett from a virtue ethical perspective. I propose that metaphysics of mastery and scientism are virtue ethical problems of hubris. Modern hubris considers everything a resource for human use without asking for permission. I also claim humility is usually conceived incorrectly, as self-abasement and poor self-worth in a hierarchical relationship between the higher and the lower. A non-hierarchical idea of humility is proposed instead. Humility, this way conceived, is the proper evaluation of oneself. On the other hand, humility is a virtue and a way to unlearn the metaphysics of mastery and scientism. Humility also enables learning a friendlier and more realistic relation to nature. Without self-abasing humility or the self-absorbed pride of the Western subject, we can see reality in more truthful ways. This means seeing both the ecological havoc and the wonder and awe of nature in a fruitful way for environmental education.

Takkinen, Pasi & Pulkki, Jani (2022) Discovering earth and the missing masses—technologically informed education for a post-sustainable future, Educational Philosophy and Theory, DOI: 10.1080/00131857.2022.2060816

Abstract

Climate change education (CCE) and environmental education (EE) seek ways for us humans to keep inhabiting Earth. We present a thought experiment adopting the perspective of Earth-settlers, aiming to illuminate the planetary mass of technology. By elaborating Hannah Arendt’s notion of ‘earth alienation’ and Bruno Latour’s notion of technology as ‘missing mass’, we suggest that, in the current Anthropocene era, our relation to technology should be a crucial theme of CCE and EE. We further suspect that sustainable development (SD) and the education promoting it (ESD) are problematic, because the green growth proposed is inextricably linked to the unattainable goal of decoupling growth from environmental impact. We therefore suggest education for post-sustainability (EPS) that critically re-evaluates the connections between technology and sustainability. But can educators critically question technology, since educational institutions seem to be unconditionally committed to promoting technological progress? While tracing this professional dilemma, we call for educational responsibility and autonomy to question technology when it is at odds with sustainability. To this end, we outline technological literacy that introduces the arts of (a) seeing technology, (b) living with technology, and (c) delegating or sustainably assimilating technology.

Pulkki, Jani (2022) The Moral Problems of Economism in an Age of Eco-Crisis. Journal for Critical Education Policy Studies 19 (3) http://www.jceps.com/archives/12012

Abstract

To make a convincing argument, people are nowadays expected to speak the language of conomics. Neoliberalism has become notorious for making an economic worldview dominate politics, yet it offers only a partial and ideologically inclined explanation for the zeitgeist of today. This paper expands upon the term, or ideology, of economism as a critical means for understanding educational politics and the contemporary formation of moral subjectivity. Economism helps clarify the ideological features of mainstream economics that can influence education. Rather than describe the influence of markets and competition as an ‘invisible hand’, this paper envisages it less favourably as an ‘invisible foot’. Philosophers such as Samuel Bowles, Michael Sandel and Robin Hahnel claim that seeing the world through a purely economic lens crowds out certain important features of the human character such as moral obligation. Based on my earlier research I show how competitive ways of thinking are hampering the learning of ecological virtues, such as empathy. The ideology of economism is thus examined as a concept from a primarily moral or virtue-ethical perspective. Rather than examining moral rules or moral obligations as such, virtue-ethics asks what character traits we should adopt to live a morally fulfilling or ecologically viable life. This philosophical paper therefore has two main research questions: (1) What is economism? (2) How does economism affect our moral character? The main conclusion is that economism and competition have a detrimental impact that hardens our moral subjectivity.

Foster, Raisa & Mnemo Zin, Keto, Sami & Pulkki, Jani (2022) Recognizing Ecosocialization in Childhood Memories, Educational Studies, DOI: 10.1080/00131946.2022.2051031

Abstract

Western modernity has shaped people’s thought patterns and value hierarchies, relegating humans to the position of supremacy. This anthropocentric worldview has disconnected humans from the rest of nature and eventually led to the social and ecological catastrophe. This paper shows that collective memory work can help us recognize how we are always socialized within and by human communities and also already ecosocialized within and by the rest of nature. The motivation to use the ecosocialization framework to analyze childhood memories comes from our wish to problematize the anthropocentric view of life further and resituate childhood and growing up beyond exclusively social and human contexts. We draw on the memories collected in the Re-Connect / Re-Collect: Crossing the Divides through Memories of Cold War Childhoods project (2019–2021). We “think with theory” to reveal traces of ecosocialization present in childhood memories. On this basis, we suggest that including multisensory awareness practices in memory workshops to recognize our bodily belonging—as participants create their memory stories bringing into focus relations with more-than-humans—could potentialize collective biography as a form of transformative ecosocial education.

Mansikka-aho, Anette & Pulkki, Jani (2022). Ekososiaalisen sivistyksen haaste: autoetnografia luokanopettajan voimaantumisesta. In Ninja Hienonen & Päivi Nilivaara & Milja Saarnio & Mari-Pauliina Vainikainen (Eds.) Laaja-alainen osaaminen koulussa. Ajattelijana ja oppijana kehittyminen. Helsinki: Gaudeamus