Uusi julkaisu monilajisesta kasvatuksesta Ihminen osana elonkirjoa -teoksessa

9.12.2021 sai päivänvalon Sitran kirja Ihminen osana elonkirjoa. Luontosuhteet, luontokäsitykset ja sivistys kestävyyskriisin aikakaudella. Poised-tutkija Jani Pulkki kirjoitti Sami Kedon ja Pauliina Raution kanssa kirjaan tekstin: Kuinka laajaa on laaja-alainen osaaminen? Rakentavan monilajisen vuorovaikutuksen sisällyttäminen opetussuunnitelmiin.

Artikkelissa pohditaan peruskoulun opetussuunnitelmistakin löytyvää laaja-alaisen osaamisen ajatusta sekä tämän laajentamista. Huomion kohteena on erityisesti monilajisuus ja rakentava vuorovaikutus erilaisten elävien olentojen kesken: ”Monilajisuudella tarkoitamme sitä, että muut lajit – muut eläimet, kasvit, sienet ja bakteerit ja muut mikrobit – ovat aina ihmisen toiminnassa ja sosiaalisessa ympäristössä läsnä” (s. 81).

Perusopetuksessa lähtökohtana on kasvu moninaisen maailman osaksi, mutta moninaisuus kontekstoituu varsin ihmiskeskeisesti. Teemat kulttuurisesta, kielellisestä, uskonnollisesta ja katsomuksellisesta moninaisuudesta ovatkin tärkeitä. Artikkeli ehdottaa, että laaja-alainen osaaminen ja ymmärrys moninaisuudesta tulisi ulottaa ihmisten keskuudesta myös monilajiseen maailmaan.

Monilajisuuden ja rakentavan vuorovaikutuksen kasvatuksellisen edistämisen kannalta on ongelmallista, että oppimista ajatellaan usein ilman historiallisia, kulttuurisia ja ekologisia konteksteja. Kritiikki kasvatuksen dekontekstualisaatiosta liittyykin keskeisesti ympäristökasvatuksen teemoihin. Ympäristöngelmat tapahtuvat yleensä jossain konkreettisissa tiloissa ja vaikutukset kohdistuvat tiettyihin eläviin olentoihin. Ja kasvatuksenkin kontekstiin liittyy aina ihmisten lisäksi myös muunlajiset olennot.

Artikkeli visioi ajatuskokeena vuoden 2035 peruskoulun opetussuunnitelmaa. Miltä monilajinen kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu voisi opetussuunnitelmassa tuolloin näyttää? Mitä jos muunlajiset vapautetaan häkeistään opetussuunnitelman muita osa-alueita kansoittamaan? Millaista kasvatusta rakentava monilajinen vuorovaikutus voisi avata?

Teksti esittää yleisellä tasolla, ”että kasvatuksen muutos kohti monilajisuutta paremmin huomioivaa suuntaa edellyttää kolmen osa-alueen toteutumista: 1) monilajisiin liittolaisuuksiin harjaantuneet opettajat, 2) sopiva kasvuympäristö ja 3) sopivat kasvuvirikkeet” (s.89-90).