Political Philosophies and Sociologies of Education
Suomessa on viimeisen vuosikymmenen aikana uudistettu koulutiloja innovatiivisten oppimisympäristöjen hengessä. Uudistusten perustana ovat kuitenkin useammin olleet trendit kuin tutkittu tieto.
Tuuli From, Antti Saari ja Anna Kristiina kirjoittavat Politiikasta.fi -sivustolla koulujen tilasuunnittelun tieto-vallasta. Lue koko juttu täältä.
Väitöskirjatutkija ja kasvatusfilosofi Pasi Takkinen tutkii kestävyydenjälkeistä aikaa eli post-sustainability-käsitettä, joka ilmentää tutkijoiden epävarmuutta ja huolta kestävyyden tulevaisuudesta. Hänen keväällä 2025 julkaisemansa laaja kirjallisuuskatsaus tarkastelee eri tieteenalojen keskustelua siitä, onko kestävyyden käsite enää relevantti ja mitä kestävyydenjälkeinen aika voisi tarkoittaa.
Tutkimuksen mukaan antroposeenin edetessä perinteinen kestävyyskäsitys on joutunut kyseenalaistetuksi, ja monet tutkijat pohtivat, millainen tulevaisuus on mahdollinen, jos kestävyyttä ei enää voida saavuttaa. Kestävyydenjälkeinen aika viittaa tilanteeseen, jossa epäjatkuvuudet ja kriisit korostuvat, ja tarvitaan uusia lähestymistapoja tulevaisuuden hahmottamiseen. Lue lisää Tampereen yliopiston julkaisemasta tiedotteesta.
Artikkeli: Takkinen, P. (2025). Post-sustainability: A hermeneutic literature review. The Anthropocene Review, 0(0). DOI: 10.1177/20530196251339474
In an era of digital distractions and AI-driven media, strategies to reclaim focus—like meditation, unplugging, and reconnecting with nature—are widely promoted. But what if our understanding of attention is shaped by deeper historical forces?
A new open-access article in Educational Theory by Antti Saari and Bernadette Baker explores the long-standing connections between attention, spirituality, and education. The authors trace contemporary concerns about the “attention crisis” back to European Christian monastic traditions, where disciplining attention was tied to both personal transformation and practices of Othering.
Their research uncovers how medieval vigilance and soul-governing techniques became embedded in Christian empire-building, influencing modern educational approaches to focus and distraction. By examining these historical trajectories, the authors reveal how today’s discussions on attention remain entangled with spiritual binaries and exclusionary logics.
Read the full article here.
How can morality and conscience be addressed in basic and upper secondary education, especially when talking about nature, sustainable development, future working life and entrepreneurship?
POISED researcher PhD. Jani Pulkki from the Faculty of Education and Psychology (University of Oulu) discusses the concept of ecosocial conscience and how the modern day relationship to nature has come to be. The seminar will focus on the role of the teacher when addressing questions of morality and conscience, especially in the contexts of nature, human impact on nature, sustainable development topics and entrepreneurship education.
Jani Pulkki is a postdoctoral researcher specialising in themes such as educational thinking, including ethical, social, and ecological questions. He is also interested in environmental philosophy, environmental education, indigenous wisdom traditions, and other alternative traditions to Western worldviews. He has also studied questions of moral economy and contemplative pedagogy. For more details see here. (Linked from https://www.interregaurora.eu/)
POISEDin Jani Pulkki ja Johanna Kallio toimittavat Aikuiskasvatukseen teemanumeron itsekasvatuksesta.
Itsekasvatuksella viitataan aikuisikään sisältyvään kasvatustoimintaan, jolla ihminen pyrkii itse tavoitteellisesti laajentamaan oman ymmärryksensä ja toimintansa näköaloja.
Itsekasvatus tarkoittaa ensinnäkin toimintaa, jolla kehitämme itsetuntemustamme. Toiseksi se merkitsee yhteiskunnallisten ja eettisten käytäntöjen kehittämistä yhdessä muiden kanssa. Vallitseva aika kutsuu meitä muuttumaan ja muuttamaan yhteiskunnallisia rakenteita ympärillämme.
Teemanumero avaa erilaisia tapoja lähestyä itsekasvatusta ajassa. Näkökulmat valottavat itsekasvatuksen monipuolisuutta osana globaaleja itsekasvatuskäsityksiä, viisausperinteitä, kansalaisaktivismia sekä suomalaisen yhteiskunnan historiaa. Itsekasvatusta tarkastellaan myös harjoituksena, jonka avulla voidaan kultivoida totutusta poikkeavia tapoja elää ja toimia.
Etsimme teemakokonaisuuteen empiirisiä ja filosofis-teoreettisia tutkimuksia itsekasvatuksesta 2020-luvulla. Haemme numeroon tiedeartikkeleita, näkökulmia, puheenvuoroja ja kirja-arvosteluja esimerkiksi seuraavista teemoista:
Numeron toimittavat Jani Pulkki ja Johanna Kallio. Se ilmestyy syyskuussa 2026.
POISED 