Koulun puolustus

Koulutuspoliittisissa visioissa koulun väitetään jääneen ajastaan jälkeen ja vieraantuneen ympäröivästä yhteiskunnasta. On kuitenkin hyviä perusteita puolustaa koululle ominaista etäisyyttä muusta maailmasta. Sitä voidaan jopa pitää yhtenä avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan tukipilarina.

Antti Saari kirjoittaa koulun aatehistoriallisesta perustasta Politiikasta.fi -sivuston artikkelissa.

Kuva: Neonbrand / Unsplash

Elinikäinen oppiminen – mahdoton idea?

”Elinikäinen oppiminen on kuin saippuaa. Se voi tarkoittaa ihan mitä vain. Siitä on mahdotonta saada otetta, ja sitä on vielä vaikeampi vastustaa: mikset muka tahtoisi oppia. Tai jos et, niin vika on sinussa.”

Elinikäisen oppimisen koulutuspolitiikassa korostetaan jokaisen suomalaisen mahdollisuutta kouluttautua läpi elämän. Taustalla on talousvetoinen ideologia, joka korostaa yksilön työllistettävyyttä sekä koulutuksen arvoa yritysten ja kansakuntien kilpailukyvylle.

POISED-tutkija Antti Saari sekä Heikki Kinnari, Kristiina Brunila ja Eetu Viren puhuvat elinikäisen oppimisen koulutuspolitiikasta sekä sen vaikutuksista arjessa Imagen tuoreimmassa numerossa. Artikkelin on kirjoittanut Oskari Onninen.

Kuva: Jesse Auersalo/Image.

Mindfulness ja kontemplatiivinen pedagogiikka Teoriassa kyllä -radio-ohjelmassa

Mindfulness eli tietoisuustaidot on kuluneen vuosikymmenen aikana kasvattanut nopeasti suosiotaan työelämän hallinnassa sekä kasvatuksen ja koulutuksen piirissä. Mindfulnessin odotetaan muun muassa lisäävän opettajien stressinsietokykyä sekä kehittävän oppilaiden tunnetaitoja.

Toisaalta mindfulnessia kohtaan on esitetty myös kritiikkiä. Laajalle levinnyt puhe ”mindfulnessin vallankumouksesta” antaa toisinaan katteettomia lupauksia tietoisuustaitojen mullistavista vaikutuksista. Kriitikoiden mukaan hyväksyvän läsnäolon harjoitus saattaa myös ohjata yksilöitä sopeutumaan kritiikittömästi stressiä ja ahdistusta aiheuttaviin koulutuksen ja työelämän rakenteisiin.

POISED-tutkimusryhmän tutkija Antti Saari puhuu Radio Moreenissa omasta mindfulnessia ja kontemplatiivista pedagogiikkaa koskevasta tiedonsosiologisesta ja filosofisesta tutkimuksestaan. Ohjelman on toimittanut Raisa Harju-Autti. Voit kuunnella ohjelman tästä:

Saaren tuore tutkimusartikkeli Transference and the Gateless Barrier: A Relational Approach to Contemplative Education tarkastelee kontemplatiiviseen pedagogiikkaan liittyvää opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta ja valtasuhteita psykoanalyyttisestä näkökulmasta.

Professori Veli-Matti Värri Politiikasta -raadin keskustelussa

Ilmastokriisi saa nuoret sekä toimimaan että synnyttää heissä huolta. Poliittisen järjestelmän kyky vastata kriisiin tulee määrittämään nuorten aktivismia. Politiikasta-raadin aiheena koulu, kasvatus, nuoret ja ilmastokriisi.

Keskustelijoina POISED-tutkimusryhmän professorin Veli-Matti Värrin lisäksi Politiikasta -lehden päätoimittaja Mikko Poutanen, BIOS-tutkimusyksikön tutkija Emma Hakala, Hämeenlinnan Vuorentaan alakoulun rehtori Kristiina Ahola ja entinen Politiikasta-lehden toimituskunnan jäsen ja Kuopion lyseon lukion lehtori Miika Raudaskoski.

Lue lisää Politiikasta -sivustolta.

Uutuuskirja pohtii, syrjäyttääkö osaamis- ja kompetenssipuhe sivistyksen koulutuksessa

Siirtymiä ja ajan merkkejä koulutuksessa -teos (Tampere University Press) tarkastelee suomalaisen kasvatuksen ja koulutuksen ilmiöitä opetussuunnitelmatutkimuksen näkökulmista. Teoksessa on mukana myös POISED-tutkijoita.

Tampere University Pressin tiedotteesta:

Kirjan luvut ottavat kantaa koulutuspolitiikkaa ja opetussuunnitelmia koskevien keskustelujen keskeiseen kysymykseen: mikä tai kenen tieto on kaikkein tärkeintä. Suomalaiseen perusopetukseen kytkeytyvien uusien tulokulmien ohella luvut käsittelevät korkeakoululaitosta sekä murrosvaihetta elävää varhaiskasvatusta. Teoksessa heijastuu huoli siitä, häivyttääkö trendikäs osaamis- ja kompetenssipuhe sisällöllisesti ja ideologisesti laaja-alaisen sivistysihanteen koulutuspolitiikan ja opetussuunnitelman tienviittana.

Kirja on suunnattu kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden tutkijoille, opettajille, opiskelijoille sekä opetushallinnon ja koulutuspolitiikan toimijoille. Se on jatkoa vuonna 2017 julkaistulle teokselle Opetussuunnitelmatutkimus: Keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen(toim. Autio, Hakala & Kujala). Edeltäjänsä lailla tämän teoksen tarkoituksena on tuoda kasvatustieteisiin ja opettajankoulutukseen ideoita maailmanlaajuisesti hyvin elinvoimaisesta ja vilkkaasta tutkimussuunnasta – opetussuunnitelmatutkimuksesta.

Tampere University Pressin kustantama e-kirja on avoimesti saatavilla Trepo-julkaisuarkistossa. Se julkaistaan myös kansainvälisessä OAPEN Library -portaalissa sekä Directory of Open Access Books -palvelussa.

Tero Autio, Liisa Hakala ja Tiina Kujala (toim.) Siirtymiä ja ajan merkkejä koulutuksessa: Opetussuunnitelmatutkimuksen näkökulmia. Tampere University Press, 2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-008-3

Lisätietoja kirjan toimittajilta:

Professori Tero Autio, tero.h.autio@gmail.com

Yliopistonlehtori Tiina Kujala, tiina.kujala@tuni.fi

Yliopistonlehtori Liisa Hakala, liisa.hakala@helsinki.fi