How can morality and conscience be addressed in basic and upper secondary education, especially when talking about nature, sustainable development, future working life and entrepreneurship?
POISED researcher PhD. Jani Pulkki from the Faculty of Education and Psychology (University of Oulu) discusses the concept of ecosocial conscience and how the modern day relationship to nature has come to be. The seminar will focus on the role of the teacher when addressing questions of morality and conscience, especially in the contexts of nature, human impact on nature, sustainable development topics and entrepreneurship education.
Jani Pulkki is a postdoctoral researcher specialising in themes such as educational thinking, including ethical, social, and ecological questions. He is also interested in environmental philosophy, environmental education, indigenous wisdom traditions, and other alternative traditions to Western worldviews. He has also studied questions of moral economy and contemplative pedagogy. For more details see here. (Linked from https://www.interregaurora.eu/)
POISEDin varajohtaja Johanna Kallio vieraili Minni Matikaisen Kasvata mua -podcastissa puhumassa itsekasvatuksesta. Juuri julkaistun jakson keskustelut pohjautuvat Kallion 11.10.2024 väitöstilaisuudessaan puolustamaan tutkimukseen Ekologinen itsekasvatus: Aikuiskasvatuksen filosofiaa ekokriisien ajassa.
”Miten elää merkityksellisesti maailmassa, joka on matkalla tuhoon? Kasvatustieteen tohtori Johanna Kallio vie meidät syväsukellukselle itsekasvatuksen maailmaan. Jaksossa keskustellaan, mitä ja millaista itsekasvatus on ja mihin sitä tarvitaan. Pohdinnoissa liikutaan aina kapitalismin logiikoista self helpiin ja kirjastojen käytäville. Lisäksi kuullaan niin ekoterapeuttisesta itsekasvatuksesta kuin biofobiasta ja nekrofiliastakin. Johanna valottaa, miten itsekasvatus laajenee ideaalitilanteessa yksilössä tapahtuvasta muutoksesta aktiiviseksi yhteiskunnalliseksi toimijuudeksi ja näkyy muutoksena ihmisen elämänpiirissä. Käytännössä virikkeitä ja sisältöjä itsekasvatukseen voi lähteä hakemaan jaksossa mainittujen toimintojen lisäksi monilla tavoilla. Aloittaa voi esimerkiksi harjoittelemalla itsekasvattavia keskusteluja sydänystävän kanssa Martha Nussbaumin tunneteorian jalanjäljissä, löytämällä tai muodostamalla itsekasvatusyhteisöjä Santeri Alkion tai Urpo Harvan ajattelun jalanjäljissä, löytämällä merkitystä toisten auttamisesta kontribuoimalla yhteisöön esimerkiksi vapaaehtoistyön kautta tai vaikkapa maadoittavista ja sidosteisuuden kokemuksia ympäristön kanssa kasvattavista puutarhatöistä tai käden taidoista, siis vastuunkannon omaksumisesta!
Jaksossa mainitut lähteet ja ajattelijat sekä lisäluettavaa:
Johanna Kallio (2024) Ekologinen itsekasvatus : Aikuiskasvatuksen filosofiaa ekokriisien ajassa. Tampereen yliopiston väitöskirjat 1095.
Johanna Kallio & Jani Pulkki (2022). Elämää vaalivan itsekasvatuksen luonnos. Aikuiskasvatus 42 (1), 25–36.
Johanna Kallio, Jani Pulkki, Antti Saari & Tuomas Tervasmäki (2022). Ekoterapeuttinen itsekasvatus: Tulkinta Erich Frommin rakkauden teoriasta kapitaloseenin ajassa. Kasvatus & Aika, 16 (3), 25–48.
Johanna Kallio (2023) Cultivating the biophilic self: Urpo Harva as a theorist of environmental adult education. European Journal for Research on the Education and Learning of Adults, 15(2), 159–178. https://doi.org/10.3384/rela.2000-7426.4695
Antti Saari (2016). Elinikäinen oppiminen ja yksilöivä valta. Aikuiskasvatus, Vol 36, nro 1.
Jalmar Edward Salomaa (1950). Tie ihmisyyteen. Kansalaisen itsekasvatuksen perusteita. WSOY.
Juho August Hollo (1931). Itsekasvatus ja elämisen taito. WSOY.
Urpo Harva (1943). Vapaa kansansivistystyö. Yhteiskunnallisen korkeakoulun julkaisuja II. Oy Suomen Kirja.
Urpo Harva (1955). Aikuiskasvatus. Johdatus aikuiskasvatuksen teoriaan ja työmuotoihin Suomessa. Otava.
Martha Craven Nussbaum (2008). Upheavals of Thought: The Intelligence of Emotions. [Alkuperäinen teos julkaistu 2003.] Cambridge University Press.
Erich Fromm (1971). Terve yhteiskunta. [Alkuperäinen teos julkaistu 1955.] Suomentaneet A. Kannosto ja M. Kannosto. Kirjayhtymä.
Carloz Ruiz Zafón (2021). Tuulen varjo. Ensimmäinen suomenkielinen painos vuodelta 2004. Kustannusosakeyhtiö Otava.
Korhonen, M. (2024). ”Tutkimalla haluan olla mukana rakentamassa parempaa huomista”. Johanna Kallion tutkijahaastattelu. Aikuiskasvatus, 44(4), 314–315. ”
POISEDin varajohtajat Johanna Kallio ja Tuomas Tervasmäki palkittiin väitöskirjastipendein. Kuvassa keskellä myös palkittu EduKnow-tutkimusryhmän post doc -tutkija Oshie Nishimura-Sahi. Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
KT Johanna Kallio ja KT Tuomas Tervasmäki palkittiin kiittäen hyväksytyistä väitöskirjoista Tampereen Yliopiston Tukisäätiön väitöskirjastipendein 10.4.2025 Tampere-talon Pienessä salissa pidetyssä palkitsemistilaisuudessa.
Kallio ja Tervasmäki toimivat POISED-tutkimusryhmän varajohtajina yhdessä KT Jan Varpasen kanssa.
Tutustu Kallion palkittuun väitöskirjaan Ekologinen itsekasvatus : Aikuiskasvatuksen filosofiaa ekokriisien ajassatäältä.
Tervasmäen palkittu väitöskirja Tracing Ideology in Education : Investigations in Discourse Theory on luettavissa täältä.
POISED co-leaders Dr Johanna Kallio and Dr Tuomas Tervasmäki received the University of Tampere Foundation Doctoral Dissertation Award at the award ceremony held in Tampere Hall on 10 April 2025. The Doctoral Dissertation Prize is awarded to dissertations that have been approved with distinction.
You can read Kallio’s dissertation ”Ekologinen itsekasvatus: Aikuiskasvatuksen filosofiaa ekokriisien ajassa [Ecological self-education: a philosophy of adult education in times of ecocrisis]” here and Tervasmäki’s dissertation ”Tracing Ideology in Education: Investigations in Discourse Theory” here.
Kallio and Tervasmäki act as co-leaders of the POISED research group together with Dr. Jan Varpanen.
More info: University’s press release on the award ceremony
Liila Holmbergin ja Anna-Maija Niemen etnografinen artikkeli ’”Röökilläkin kaikki ensin itkee ja sit alkaa naurattaa kun kaikki vaan parkuu!” : Itsen työstämisen affektiiviset käytännöt naisvankilan yhteisökuntoutusosastolla’ palkittiin Aikuiskasvatus-lehden Vuoden tiedeartikkelin palkinnolla 6.2.2025. Artikkeli on osa Holmbergin väitöstutkimusta.
”Aikuiskasvatuksen raati toteaa, että naisvankilan arkeen kurkottava tiedeartikkeli vie aikuiskasvatusta uusille tutkimuskentille. Se kiittää tekijöitä taidokkaasta, omintakeisesta toteutuksesta.
”Teoria, aiempi tutkimus ja kirjoittajien havainnot limittyvät yhtenäiseksi, helppolukuiseksi ja kiehtovaksi kertomukseksi.””
Yhteiskuntamme on monin tavoin rakentunut ekologisesti kestämättömäksi ja kollektiivinen muutos kohti kestävämpiä käytänteitä on välttämätön. Aikuiskasvatuksen on Suomessa esitetty olevan ekologisesti kestävämmän yhteiskunnan kehittymisen tärkeimpiä rakennuspalikoita jo pitkälti yli puolen vuosisadan ajan, joskin laihoin tuloksin.
Vallitseva käsitys aikuiskasvatuksen tehtävästä nojaa sen yhteiskunnalliseen merkitykseen: uudistuvat yhteiskunnat tarvitseva osaajia ja kriittisesti ajattelevia kansalaisia. Mutta mitä pitäisi ajatella siitä, että olemassaoloamme uhkaava ekologinen kriisi asettaa tähän vallitsevaan käsitykseemme aivan uudenlaisia vaatimuksia?
Keskustelutapahtumassa pohditaan aikuiskasvatuksen tärkeintä tehtävää ja ydinkysymyksiä ekologisten kriisien ajassa. Huomio käännetään niin käyttämiimme käsitteisiin ja niiden luomiin merkityksiin kuin aikuiskasvatuksen normatiivisiin kysymyksiinkin. Tapahtumassa keskustelemme siitä, mikä on aikuiskasvatuksen ja sivistyksen rooli ja tehtävä ekokriisien ajassa, eli mikä todella on pohjimmiltaan aikuiskasvatuksen tärkein tehtävä?
Keskustelun alustajina toimivat POISED-tutkija KT, kasvatustieteen linjanjohtaja Johanna Kallio (Päivölän opisto), professori Arto O. Salonen (Itä-Suomen yliopisto) sekä emeritusprofessori Reijo Miettinen (Helsingin yliopisto).
Juontajana toimii KM, väitöskirjatutkija Mari Korhonen (Tampereen yliopisto) ja teknisenä moderaattorina KT, yliopistonlehtori Vilhelmiina Harju (Helsingin yliopisto).
Tapahtuman järjestävät Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura ja Kansanvalistusseura.
Ohjelma: 14.00 Tervetuliaissanat, Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran esihenkilö 14.05 Mikä todella on tärkeää? Aikuiskasvatus ja ekologinen itsekasvatus ekokriisien ajassa, KT, kasvatustieteen linjanjohtaja Johanna Kallio (Päivölän opisto) 14.30 Hyvä elämä kriisiytyvässä ajassa, professori Arto O. Salonen (Itä-Suomen yliopisto) 14.45 Haasteena arvojen ja käyttäytymisen välinen kuilu, emeritusprofessori Reijo Miettinen (Helsingin yliopisto) 15.00 Yleisökeskustelu 15.30 Aikuiskasvatus-journaalin vuoden 2024 tiedeartikkelipalkinnon jako, päätoimittaja Anu Järvensivu 16.00 Tapahtuma päättyy
Luettavaksi: Kallio, J. (2024). Ekologinen itsekasvatus: Aikuiskasvatuksen filosofiaa ekokriisien ajassa. Tampereen yliopiston väitöskirjat 1095. https://doi.org/10.33350/ka.111733. Salonen, A. O., & Joutsenvirta, M. (2018). Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. Aikuiskasvatus, 38(2), 84–101. https://doi.org/10.33336/aik.88331 Aikuiskasvatuksen 55. vuosikirja J. V. Snellman ja suomalainen sivistyskäsitys (toim. Reijo Miettinen, Eero Ojanen, Severi Hämäri & Soila Lemmetty), SoPhi 2024. Vuosikirja on avoimesti luettavissa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/97303
POISED 