Pasi Takkisen artikkeli kestävyydenjälkeisestä ajasta

Väitöskirjatutkija ja kasvatusfilosofi Pasi Takkinen tutkii kestävyydenjälkeistä aikaa eli post-sustainability-käsitettä, joka ilmentää tutkijoiden epävarmuutta ja huolta kestävyyden tulevaisuudesta. Hänen keväällä 2025 julkaisemansa laaja kirjallisuuskatsaus tarkastelee eri tieteenalojen keskustelua siitä, onko kestävyyden käsite enää relevantti ja mitä kestävyydenjälkeinen aika voisi tarkoittaa.

Tutkimuksen mukaan antroposeenin edetessä perinteinen kestävyyskäsitys on joutunut kyseenalaistetuksi, ja monet tutkijat pohtivat, millainen tulevaisuus on mahdollinen, jos kestävyyttä ei enää voida saavuttaa. Kestävyydenjälkeinen aika viittaa tilanteeseen, jossa epäjatkuvuudet ja kriisit korostuvat, ja tarvitaan uusia lähestymistapoja tulevaisuuden hahmottamiseen. Lue lisää Tampereen yliopiston julkaisemasta tiedotteesta.

Artikkeli: Takkinen, P. (2025). Post-sustainability: A hermeneutic literature review. The Anthropocene Review, 0(0). DOI: 10.1177/20530196251339474

The Hidden Histories of the “Attention Crisis” in Education

In an era of digital distractions and AI-driven media, strategies to reclaim focus—like meditation, unplugging, and reconnecting with nature—are widely promoted. But what if our understanding of attention is shaped by deeper historical forces?

A new open-access article in Educational Theory by Antti Saari and Bernadette Baker explores the long-standing connections between attention, spirituality, and education. The authors trace contemporary concerns about the “attention crisis” back to European Christian monastic traditions, where disciplining attention was tied to both personal transformation and practices of Othering.

Their research uncovers how medieval vigilance and soul-governing techniques became embedded in Christian empire-building, influencing modern educational approaches to focus and distraction. By examining these historical trajectories, the authors reveal how today’s discussions on attention remain entangled with spiritual binaries and exclusionary logics.

Read the full article here.

Uusi podcast

Tutkimusryhmämme Katri Jurvakainen on perustanut yhdessä Juho Narsakan kanssa uuden yhteiskunnallisia aiheita käsittelevän Barrikadi-podcastin. Podcastin ensimmäisessä jaksossa kysytään, mikä valkoisessa liberaalifeminismissä mättää sekä tarkastellaan Orpon hallituksen talouspolitiikkaa kapitalistisen realismin käsitteen kautta. Katrin ja Juhon yhteisiin kiinnostuksenkohteisiin lukeutuvat mm. ekokriisin poliittisuus, feminismi, kysymys hoivan ja muun uusintavan työn jakautumisesta sekä nyky-yhteiskunnan luokka-analyysi ja tuotantotavat, joita tullaan käsittelemään tulevissa jaksoissa. Tervetuloa kuuntelemaan Barrikadia Soundcloudista ja Spotifysta!

Katri Jurvakainen Opettaja-lehden haastattelussa

Opettaja-lehti haastatteli tutkimusryhmämme Katri Jurvakaista ekokriisin ja kasvatuksen suhteesta toukokuun numeroon. Jutussa keskustellaan siitä, millä tavoin kasvatus voisi toimia kestämättömän kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän haastajana ja ravistella käsityksiämme normaalina pidetystä ajattelusta ja toiminnasta.

Jurvakaisen mukaan kasvatusalalla vallitsee sinnikäs neutraaliuden illuusio. Tämä ilmenee muun muassa siten, että kantaaottamattomuutta pidetään neutraalina, vaikka se on poliittinen teko, joka tähtää nykyisten valtarakenteiden ja kehityssuuntien säilymiseen. Jurvakainen haluaa rohkaista kasvattajia ottamaan nykyistä vahvemmin kantaa myös poliittisiksi koettuihin teemoihin. Tämä on pedagogisesti perusteltua, sillä ekokriisiin vastaaminen ja sen taustalla olevien yhteiskunnallisten prosessien lakkauttaminen ovat tulevien sukupolvien elinehtoja.

Lue koko juttu osoitteesta:

Jani Pulkki keskusteli hitauden merkityksestä kasvatuksessa Kriittisellä korkeakoululla

Toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta puhutaan suuren kiihdytyksen aikakautena. Kiihtyvyydellä, nopeudella ja kiireellä on vaikutuksia myös kasvatuksen maailmaan. Kun on kiire pysyä ”kehityksen junassa”, saatetaan toistaa muotisanoja: talouskasvu, tekninen kehitys, digiloikka ja kilpailukyky. Teknologiset, yksilöpsykologiset ja taloudelliset kysymykset eivät kuitenkaan voi korvata kysymystä ihmisyydestä ja ihmiseksi kasvamisesta, joka on väistämättä hidasta. Inhimillisen ja eettisen kasvun ikiaikaisia (perenniaalisia) kysymyksiä on pohdittava uudellaan kaikkina aikoina. Ehkä kasvatuksen maailma tarvitsee hitautta, jotta ehdimme havaita ympäröivän todellisuuden ja juurtua elämää kannattelevien järjestelmien osaksi.

Kasvatusfilosofi Jani Pulkin (Oulun yliopisto) ja steinerpedagogi Ivan Punzon (Eliaskoulu) luennoissa tarkastellaan ristiriitaa yhteiskunnan edellyttämän kiireen ja kasvamisen edellyttämän rauhan ja hitauden välillä. Kiireen haitallisuutta tarkastellaan merkityksellisyyden, kasvatuksen ja opetuksen, opettajan omien näköalojen ja myös oppimisen luonnollisten rytmien näkökulmista. Kriittisellä korkeakoululla Jaakko Viljan johdolla käyty keskustelu on saatavilla Youtube-videona.