Miten yliopistot estävät vastarintaa? Tästä aiheesta tiedetään yllättävän vähän. POISED-tutkimusryhmän tutkijat Tuomas Tervasmäki ja Tuukka Tomperi yhdessä UNIDEMO-tutkimushankkeen kanssa käsittelevät aihetta uudessa julkaisussa. Tutkimusartikkeli jäsentää, miten yliopistolaisten harjoittamaa vastarintaa ehkäistään, vaiennetaan ja estetään nyky-yliopistoissa.
Tutkimusta varten haastatellut 36 demokratia-aktiivia esittävät konkreettisia esimerkkejä säädöksistä, jotka ehkäisevät demokraattista osallistumista, sekä käytännöistä, jotka ovat johtaneet paikoitellen pelon ilmapiiriin, vastarinnan tukahtumiseen ja yliopistolaisten enemmistön passiivisuuteen. Analyysin tuloksena muodostetaan typologia vastarinnan estämisen keinoista suomalaisyliopistoissa. Artikkeli valaisee yliopistojen kyvyttömyyttä sietää demokraattista osallistumista ja sisäistä kritiikkiä. Näin ollen tutkimus täydentää aiemmissa tutkimuksissa vähälle huomiolle jäänyttä vastarinnan estämiskeinojen kuvausta.
”Yksi tutkimuksen keskeisistä tuloksista on, että nyky-yliopistoissa on ajauduttu noidankehään, jossa erilaiset johdon käyttämät toimintatavat ajavat yliopistolaisia hiljaiseen mukautumiseen. […] Jokainen vastarintaa tukahduttava hallinnollinen käytäntö ei välttämättä ole tarkoituksellinen, mutta yhdistyessään muihin tekijöihin, kuten tulosohjattuihin prekaareihin työuriin, ne vahvistavat toisiaan. Kyseessä on pirullinen noidankehä, koska enemmistön vaietessa ongelmista aktiiviset yliopistolaiset, joita haastateltavamme ovat, väsyvät tai leimautuvat hankaliksi – kuten haastateltavat kuvaavat.” (Tervasmäki ym. 2026, 20)
Artikkeli on osa Tiedepolitiikka-lehden Akateeminen vastarinta -teemanumeroa, josta löytyy monia kiinnostavia tekstejä. Lukuintoa!
Tervasmäki, T., Poutanen, M., Tomperi, T., Silvén, P. & Kuusela, H. 2026. Vastarinnan estämisen käytännöt suomalaisten yliopistojen demokratia-aktiivien kertomana. Tiedepolitiikka 51(1), 8–23. https://doi.org/10.58957/tp.164049
POISED 