Opettaja-lehti haastatteli tutkimusryhmämme Katri Jurvakaista ekokriisin ja kasvatuksen suhteesta toukokuun numeroon. Jutussa keskustellaan siitä, millä tavoin kasvatus voisi toimia kestämättömän kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän haastajana ja ravistella käsityksiämme normaalina pidetystä ajattelusta ja toiminnasta.
Jurvakaisen mukaan kasvatusalalla vallitsee sinnikäs neutraaliuden illuusio. Tämä ilmenee muun muassa siten, että kantaaottamattomuutta pidetään neutraalina, vaikka se on poliittinen teko, joka tähtää nykyisten valtarakenteiden ja kehityssuuntien säilymiseen. Jurvakainen haluaa rohkaista kasvattajia ottamaan nykyistä vahvemmin kantaa myös poliittisiksi koettuihin teemoihin. Tämä on pedagogisesti perusteltua, sillä ekokriisiin vastaaminen ja sen taustalla olevien yhteiskunnallisten prosessien lakkauttaminen ovat tulevien sukupolvien elinehtoja.
Toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta puhutaan suuren kiihdytyksen aikakautena. Kiihtyvyydellä, nopeudella ja kiireellä on vaikutuksia myös kasvatuksen maailmaan. Kun on kiire pysyä ”kehityksen junassa”, saatetaan toistaa muotisanoja: talouskasvu, tekninen kehitys, digiloikka ja kilpailukyky. Teknologiset, yksilöpsykologiset ja taloudelliset kysymykset eivät kuitenkaan voi korvata kysymystä ihmisyydestä ja ihmiseksi kasvamisesta, joka on väistämättä hidasta. Inhimillisen ja eettisen kasvun ikiaikaisia (perenniaalisia) kysymyksiä on pohdittava uudellaan kaikkina aikoina. Ehkä kasvatuksen maailma tarvitsee hitautta, jotta ehdimme havaita ympäröivän todellisuuden ja juurtua elämää kannattelevien järjestelmien osaksi.
Kasvatusfilosofi Jani Pulkin (Oulun yliopisto) ja steinerpedagogi Ivan Punzon (Eliaskoulu) luennoissa tarkastellaan ristiriitaa yhteiskunnan edellyttämän kiireen ja kasvamisen edellyttämän rauhan ja hitauden välillä. Kiireen haitallisuutta tarkastellaan merkityksellisyyden, kasvatuksen ja opetuksen, opettajan omien näköalojen ja myös oppimisen luonnollisten rytmien näkökulmista. Kriittisellä korkeakoululla Jaakko Viljan johdolla käyty keskustelu on saatavilla Youtube-videona.
How can morality and conscience be addressed in basic and upper secondary education, especially when talking about nature, sustainable development, future working life and entrepreneurship?
POISED researcher PhD. Jani Pulkki from the Faculty of Education and Psychology (University of Oulu) discusses the concept of ecosocial conscience and how the modern day relationship to nature has come to be. The seminar will focus on the role of the teacher when addressing questions of morality and conscience, especially in the contexts of nature, human impact on nature, sustainable development topics and entrepreneurship education.
Jani Pulkki is a postdoctoral researcher specialising in themes such as educational thinking, including ethical, social, and ecological questions. He is also interested in environmental philosophy, environmental education, indigenous wisdom traditions, and other alternative traditions to Western worldviews. He has also studied questions of moral economy and contemplative pedagogy. For more details see here. (Linked from https://www.interregaurora.eu/)
POISEDin varajohtaja Johanna Kallio vieraili Minni Matikaisen Kasvata mua -podcastissa puhumassa itsekasvatuksesta. Juuri julkaistun jakson keskustelut pohjautuvat Kallion 11.10.2024 väitöstilaisuudessaan puolustamaan tutkimukseen Ekologinen itsekasvatus: Aikuiskasvatuksen filosofiaa ekokriisien ajassa.
”Miten elää merkityksellisesti maailmassa, joka on matkalla tuhoon? Kasvatustieteen tohtori Johanna Kallio vie meidät syväsukellukselle itsekasvatuksen maailmaan. Jaksossa keskustellaan, mitä ja millaista itsekasvatus on ja mihin sitä tarvitaan. Pohdinnoissa liikutaan aina kapitalismin logiikoista self helpiin ja kirjastojen käytäville. Lisäksi kuullaan niin ekoterapeuttisesta itsekasvatuksesta kuin biofobiasta ja nekrofiliastakin. Johanna valottaa, miten itsekasvatus laajenee ideaalitilanteessa yksilössä tapahtuvasta muutoksesta aktiiviseksi yhteiskunnalliseksi toimijuudeksi ja näkyy muutoksena ihmisen elämänpiirissä. Käytännössä virikkeitä ja sisältöjä itsekasvatukseen voi lähteä hakemaan jaksossa mainittujen toimintojen lisäksi monilla tavoilla. Aloittaa voi esimerkiksi harjoittelemalla itsekasvattavia keskusteluja sydänystävän kanssa Martha Nussbaumin tunneteorian jalanjäljissä, löytämällä tai muodostamalla itsekasvatusyhteisöjä Santeri Alkion tai Urpo Harvan ajattelun jalanjäljissä, löytämällä merkitystä toisten auttamisesta kontribuoimalla yhteisöön esimerkiksi vapaaehtoistyön kautta tai vaikkapa maadoittavista ja sidosteisuuden kokemuksia ympäristön kanssa kasvattavista puutarhatöistä tai käden taidoista, siis vastuunkannon omaksumisesta!
Jaksossa mainitut lähteet ja ajattelijat sekä lisäluettavaa:
Johanna Kallio (2024) Ekologinen itsekasvatus : Aikuiskasvatuksen filosofiaa ekokriisien ajassa. Tampereen yliopiston väitöskirjat 1095.
Johanna Kallio & Jani Pulkki (2022). Elämää vaalivan itsekasvatuksen luonnos. Aikuiskasvatus 42 (1), 25–36.
Johanna Kallio, Jani Pulkki, Antti Saari & Tuomas Tervasmäki (2022). Ekoterapeuttinen itsekasvatus: Tulkinta Erich Frommin rakkauden teoriasta kapitaloseenin ajassa. Kasvatus & Aika, 16 (3), 25–48.
Johanna Kallio (2023) Cultivating the biophilic self: Urpo Harva as a theorist of environmental adult education. European Journal for Research on the Education and Learning of Adults, 15(2), 159–178. https://doi.org/10.3384/rela.2000-7426.4695
Antti Saari (2016). Elinikäinen oppiminen ja yksilöivä valta. Aikuiskasvatus, Vol 36, nro 1.
Jalmar Edward Salomaa (1950). Tie ihmisyyteen. Kansalaisen itsekasvatuksen perusteita. WSOY.
Juho August Hollo (1931). Itsekasvatus ja elämisen taito. WSOY.
Urpo Harva (1943). Vapaa kansansivistystyö. Yhteiskunnallisen korkeakoulun julkaisuja II. Oy Suomen Kirja.
Urpo Harva (1955). Aikuiskasvatus. Johdatus aikuiskasvatuksen teoriaan ja työmuotoihin Suomessa. Otava.
Martha Craven Nussbaum (2008). Upheavals of Thought: The Intelligence of Emotions. [Alkuperäinen teos julkaistu 2003.] Cambridge University Press.
Erich Fromm (1971). Terve yhteiskunta. [Alkuperäinen teos julkaistu 1955.] Suomentaneet A. Kannosto ja M. Kannosto. Kirjayhtymä.
Carloz Ruiz Zafón (2021). Tuulen varjo. Ensimmäinen suomenkielinen painos vuodelta 2004. Kustannusosakeyhtiö Otava.
Korhonen, M. (2024). ”Tutkimalla haluan olla mukana rakentamassa parempaa huomista”. Johanna Kallion tutkijahaastattelu. Aikuiskasvatus, 44(4), 314–315. ”
POISEDin varajohtajat Johanna Kallio ja Tuomas Tervasmäki palkittiin väitöskirjastipendein. Kuvassa keskellä myös palkittu EduKnow-tutkimusryhmän post doc -tutkija Oshie Nishimura-Sahi. Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
KT Johanna Kallio ja KT Tuomas Tervasmäki palkittiin kiittäen hyväksytyistä väitöskirjoista Tampereen Yliopiston Tukisäätiön väitöskirjastipendein 10.4.2025 Tampere-talon Pienessä salissa pidetyssä palkitsemistilaisuudessa.
Kallio ja Tervasmäki toimivat POISED-tutkimusryhmän varajohtajina yhdessä KT Jan Varpasen kanssa.
Tutustu Kallion palkittuun väitöskirjaan Ekologinen itsekasvatus : Aikuiskasvatuksen filosofiaa ekokriisien ajassatäältä.
Tervasmäen palkittu väitöskirja Tracing Ideology in Education : Investigations in Discourse Theory on luettavissa täältä.
POISED co-leaders Dr Johanna Kallio and Dr Tuomas Tervasmäki received the University of Tampere Foundation Doctoral Dissertation Award at the award ceremony held in Tampere Hall on 10 April 2025. The Doctoral Dissertation Prize is awarded to dissertations that have been approved with distinction.
You can read Kallio’s dissertation ”Ekologinen itsekasvatus: Aikuiskasvatuksen filosofiaa ekokriisien ajassa [Ecological self-education: a philosophy of adult education in times of ecocrisis]” here and Tervasmäki’s dissertation ”Tracing Ideology in Education: Investigations in Discourse Theory” here.
Kallio and Tervasmäki act as co-leaders of the POISED research group together with Dr. Jan Varpanen.
More info: University’s press release on the award ceremony
POISED 