Political Philosophies and Sociologies of Education
The EnAct project officially kicked off with a seminar on September 18th 2020. Due to the pandemic situation, the originally planned two-day event at Tampere University was replaced by a virtual seminar. Fifteen researchers from Finland, Sweden and the United States convened to discuss the theoretical and methodological questions of environmental activism as self-cultivation.
Read more here.
Jani Pulkin Ekososiaalisen kasvatusfilosofian luonnos -hankkeen tiimoilta julkaistiin Kasvatus -lehdessä (3/2020) artikkeli: Varsinainen minä ja henkisyys ekososiaalisen kasvatusfilosofian aspekteina.
Artikkeli lähtee liikkeelle Arto Salosen ekososiaalisen sivistyksen käsitteestä, johon liittyy ajatus materialistisesta jälkimaterialistiseen yhteiskuntaan siirtymisestä. Artikkeli nojaa filosofi-kasvatustieteilijä Erik Ahlmanin varsinaisen minän ja filosofi-psykologi Lauri Rauhalan henkisyyden ajatuksiin. Ekososiaalisen tietoisuuden herättäminen sekä siirtymä jälkimaterialistiseen yhteiskuntaan edellyttää Pulkin mukaan sellaisen kasvatuksen teoretisointia, jossa ei nojata vain arkiseen (empiiriseen) minuuden ideaan, vaan uskaltaudutaan filosofiseen (tarvittaessa metafyysiseen) teoretisointiin.
Jos kasvatustiede ja-filosofia pysyttäytyy henkisyyden ja henkisen kasvun teemojen ulkopuolella, jättäen nämä self-help-kirjallisuuden armoille, rajoitamme huomattavasti myös hyvän kasvatuksen mahdollisuuksia, kasvatustieteellisestä tutkimuksesta puhumattakaan.
Suomessa erityisesti Reijo Wilenius, kolmas keskeinen ajattelija tässä artikkelissa, on ansioitunut henkisen kasvun filosofi, jonka ajatukset ovat avuksi myös ekososiaalisen kasvatusfilosofian muotoilussa. Pulkin artikkeli pyrkii jatkamaan Suomen korkeatasoista Rauhalan, Ahlmanin, Wileniuksen, Sven Krohnin ja muiden perinnettä tuoden ajatukset henkisyydestä ja varsinaisesta minästä ekokriisien aikakauden kontekstiin. Varsinaisen minän ja ekososiaalisen kasvatusfilosofian näkökulmasta henkisen kasvun ytimeksi kiteytyy tässä tutkimuksessa arkisen minän ja varsinaisen minän toiminnallisen yhteyden luominen ja vahvistaminen: varsinaisen minän integroituminen kokonaispersoonallisuuden funktionaaliseksi osaksi.
On kasvatettava monimutkaisia asioita ymmärtäviä viisaita ja empaattisia ihmisiä voidaksemme navigoida kohti ekososiaalisestai kestävämpää tulevaisuutta. Henkisen kehityksen lisäksi tarvitaan lukuisia yhteiskunnallisia, taloudellisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja ekologisia muutoksia ja kaikissa näissä myös henkisellä kehittyneisyydellä on keskeinen sijansa.
Artikkelia voi tiedustella kirjoittajalta: jani.pulkki@gmail.com
”Koulutuspoliittisissa visioissa koulun väitetään jääneen ajastaan jälkeen ja vieraantuneen ympäröivästä yhteiskunnasta. On kuitenkin hyviä perusteita puolustaa koululle ominaista etäisyyttä muusta maailmasta. Sitä voidaan jopa pitää yhtenä avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan tukipilarina.”
Antti Saari kirjoittaa koulun aatehistoriallisesta perustasta Politiikasta.fi -sivuston artikkelissa.
Kuva: Neonbrand / Unsplash
”Elinikäinen oppiminen on kuin saippuaa. Se voi tarkoittaa ihan mitä vain. Siitä on mahdotonta saada otetta, ja sitä on vielä vaikeampi vastustaa: mikset muka tahtoisi oppia. Tai jos et, niin vika on sinussa.”
Elinikäisen oppimisen koulutuspolitiikassa korostetaan jokaisen suomalaisen mahdollisuutta kouluttautua läpi elämän. Taustalla on talousvetoinen ideologia, joka korostaa yksilön työllistettävyyttä sekä koulutuksen arvoa yritysten ja kansakuntien kilpailukyvylle.
POISED-tutkija Antti Saari sekä Heikki Kinnari, Kristiina Brunila ja Eetu Viren puhuvat elinikäisen oppimisen koulutuspolitiikasta sekä sen vaikutuksista arjessa Imagen tuoreimmassa numerossa. Artikkelin on kirjoittanut Oskari Onninen.
Kuva: Jesse Auersalo/Image.
Mindfulness eli tietoisuustaidot on kuluneen vuosikymmenen aikana kasvattanut nopeasti suosiotaan työelämän hallinnassa sekä kasvatuksen ja koulutuksen piirissä. Mindfulnessin odotetaan muun muassa lisäävän opettajien stressinsietokykyä sekä kehittävän oppilaiden tunnetaitoja.
Toisaalta mindfulnessia kohtaan on esitetty myös kritiikkiä. Laajalle levinnyt puhe ”mindfulnessin vallankumouksesta” antaa toisinaan katteettomia lupauksia tietoisuustaitojen mullistavista vaikutuksista. Kriitikoiden mukaan hyväksyvän läsnäolon harjoitus saattaa myös ohjata yksilöitä sopeutumaan kritiikittömästi stressiä ja ahdistusta aiheuttaviin koulutuksen ja työelämän rakenteisiin.
POISED-tutkimusryhmän tutkija Antti Saari puhuu Radio Moreenissa omasta mindfulnessia ja kontemplatiivista pedagogiikkaa koskevasta tiedonsosiologisesta ja filosofisesta tutkimuksestaan. Ohjelman on toimittanut Raisa Harju-Autti. Voit kuunnella ohjelman tästä:
Saaren tuore tutkimusartikkeli Transference and the Gateless Barrier: A Relational Approach to Contemplative Education tarkastelee kontemplatiiviseen pedagogiikkaan liittyvää opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta ja valtasuhteita psykoanalyyttisestä näkökulmasta.
POISED 