Miten managerialistinen yliopisto tukahduttaa vastarintaa? Uusi tutkimus valaisee vastarinnan estämisen käytäntöjä

Miten yliopistot estävät vastarintaa? Tästä aiheesta tiedetään yllättävän vähän. POISED-tutkimusryhmän tutkijat Tuomas Tervasmäki ja Tuukka Tomperi yhdessä UNIDEMO-tutkimushankkeen kanssa käsittelevät aihetta uudessa julkaisussa. Tutkimusartikkeli jäsentää, miten yliopistolaisten harjoittamaa vastarintaa ehkäistään, vaiennetaan ja estetään nyky-yliopistoissa. 

Tutkimusta varten haastatellut 36 demokratia-aktiivia esittävät konkreettisia esimerkkejä säädöksistä, jotka ehkäisevät demokraattista osallistumista, sekä käytännöistä, jotka ovat johtaneet paikoitellen pelon ilmapiiriin, vastarinnan tukahtumiseen ja yliopistolaisten enemmistön passiivisuuteen. Analyysin tuloksena muodostetaan typologia vastarinnan estämisen keinoista suomalaisyliopistoissa. Artikkeli valaisee yliopistojen kyvyttömyyttä sietää demokraattista osallistumista ja sisäistä kritiikkiä. Näin ollen tutkimus täydentää aiemmissa tutkimuksissa vähälle huomiolle jäänyttä vastarinnan estämiskeinojen kuvausta.

Katkelma vastarinnan estämisen typologiasta (Tervasmäki ym. 2026, 12)

”Yksi tutkimuksen keskeisistä tuloksista on, että nyky-yliopistoissa on ajauduttu noidankehään, jossa erilaiset johdon käyttämät toimintatavat ajavat yliopistolaisia hiljaiseen mukautumiseen. […] Jokainen vastarintaa tukahduttava hallinnollinen käytäntö ei välttämättä ole tarkoituksellinen, mutta yhdistyessään muihin tekijöihin, kuten tulosohjattuihin prekaareihin työuriin, ne vahvistavat toisiaan. Kyseessä on pirullinen noidankehä, koska enemmistön vaietessa ongelmista aktiiviset yliopistolaiset, joita haastateltavamme ovat, väsyvät tai leimautuvat hankaliksi – kuten haastateltavat kuvaavat.” (Tervasmäki ym. 2026, 20)

Artikkeli on osa Tiedepolitiikka-lehden Akateeminen vastarinta -teemanumeroa, josta löytyy monia kiinnostavia tekstejä. Lukuintoa!

Tervasmäki, T., Poutanen, M., Tomperi, T., Silvén, P. & Kuusela, H. 2026. Vastarinnan estämisen käytännöt suomalaisten yliopistojen demokratia-aktiivien kertomana. Tiedepolitiikka 51(1), 8–23. https://doi.org/10.58957/tp.164049 

POISED-quarterly: Trouble in Education seminar 2025–2026

POISED quarterly is a new online research seminar hosted by the Political Philosophies and Sociologies of Education (POISED) -research group, based at Tampere University, Finland. The seminar gathers together critical societal research both internationally and from Finland, creating a forum for academic discussion on topical themes in education. 

The theme for academic year 2025–2026 is “Trouble in education”. The seminar explores issues or perspectives that deal somehow with trouble(s) in education or present a view that is itself troubling, turning something previously familiar into unfamiliar or problematised. Each session consists of an expert presentation followed by an open discussion. 

3.10.2025 klo 14.00–15.00 (UTC+3): Matthew Clarke (University of Aberdeen) & Margaret Lo (Independent scholar): The virtue of creativity in teaching: A psychosocial approach, chair Tuomas Tervasmäki

20.11.2025 klo 15.00–16.00 (UTC+2): Anni Piiroinen (JYU): Anger as a parasite in the pedagogical relation, chair Johanna Kallio

5.2.2026 klo 15.00–16.00 (UTC+2): Karin Murris (University of Oulu): Children and death, chair Jan Varpanen

9.4.2026 klo 15.00–16.00 (UTC+3): Heikki Kinnari (HY): Rage against the ability-capital machine – Cognitive capitalism, lifelong learning and acts of resistance, chair Tuomas Tervasmäki

Sessions will be held in Zoom, and can be accessed via this link. They are open to everyone – welcome! 

Tuomas Tervasmäki defends his thesis on the critique of ideology in the field of education 8.11.2024 / Väitös ideologiakritiikistä koulutuspolitiikassa

Poised-researcher Tuomas Tervasmäki will defend his thesis Tracing ideology in Education – Investigations in Discourse Theory tomorrow, Friday 8.11.2024 at 12.00 at the Tampere University. The study deals with the critique of ideology and the application of Essex School discourse theory to educational policy research and educational research more broadly.

Professor Matthew Clarke (University of Aberdeen) will act as opponent and Associate Professor Antti Saari (TaY) as custos. The dissertation can be followed remotely via online stream: https://tuni.cloud.panopto.eu/Panopto/Pages/Sessions/List.aspx#folderID=%22198a783a-093d-48ae-8c90-b218007ce605%22

The dissertation is available at: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3662-2

Suomeksi / In Finnish:

Poisedin tutkija Tuomas Tervasmäki väittelee perjantaina 8.11.2024 klo 12.00 Tampereen yliopistossa otsikolla Tracing ideology in Education – Investigations in Discourse Theory. Tutkimus käsittelee ideologiakritiikkiä ja Essexin koulukunnan diskurssiteorian soveltamista koulutuspolitiikan tutkimuksessa ja laajemmin kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Vastaväittäjänä toimii professori Matthew Clarke (University of Aberdeen) ja kustoksena apulaisprofessori Antti Saari (TaY). Väitöstä voi seurata myös etänä

Väitöksen tiedote: https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/tuomas-tervasmaki-ideologiakritiikki-tekee-nakyvaksi-koulutuspolitiikan-taustalla

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3662-2

Professori Veli-Matti Värrin juhlakirja – POISEDilaiset toimitushommissa

Perjantaina 10.6.2022 julkaistiin kasvatustieteen professori Veli-Matti Värrille valmisteltu teos Maailman tärkein tehtävä – Esseitä kasvatuksesta, vastuusta ja toivosta. Juhlakirja professori Veli-Matti Värrille. Teoksen ovat toimittamiseen ovat osallistuneet POISED-tutkijat Tuomas Tervasmäki, Katri Jurvakainen, Johanna Kallio, Jani Pulkki ja Jan Varpanen. Lisäksi kirjaa ovat toimittaneet Olli-Jukka Jokisaari, Pasi Takkinen, Arto Tammenoksa.

Teos on vapaasti ladattavissa ja luettavissa filosofiseen kirjallisuuteen keskittyneen kustantajan niin & näin sivuilta osoitteesta: https://netn.fi/fi/kirjat/maailman-tarkein-tehtava.

Nyt julkaistu juhlakirja on tekijöidensä kunnianosoitus kasvatustieteen professori Veli-Matti Värrille opettajana, mentorina ja lempeän viisaana kanssakulkijana. Teos koostuu Veli-Matin kollegoiden, opiskelijoiden ja ystävien laatimista esseistä ja taiteesta, jotka on koottu yhteen hänen elämäntyönsä kunnioittamiseksi. Kirja kommentoi Värrin kasvatusajattelun teemoja, jatkaa keskustelua ja tuo esiin näkökulmia, jotka valottavat vähemmän tunnettuja piirteitä Veli-Matista ihmisenä.

Kirjoittajat ovat paitsi Värrin kollegoita, myös suomalaisen kasvatustieteen ja kasvatusfilosofian merkittäviä toimijoita. Kirja kokoaa yksien kansien sisään laajan kattauksen kotimaisen kasvatusajattelun keskeisiä ja ajankohtaisia teemoja. Teos soveltuu kaikille kasvatusfilosofisista kysymyksistä kiinnostuneille, kasvatusalan asiantuntijoille sekä kasvatustieteen opetusmateriaaliksi.

Kasvatuksen päämääränä on elämän ehtojen turvaaminen tuleville sukupolville, eläimille ja kasveille; se etsii elämän rikkautta, syvyyttä ja toivoa mahdollisuuksista, jotka avautuvat olemisesta itsestään. Tässä merkityksessä kasvatus on myös filosofista toimintaa, pyrkimystä viisauden ihanteiden toteuttamiseen.” 

– Veli-Matti Värri

Teoksesta tehdään myös pieni fyysinen painos ennakkotilausten perusteella. Ennakkotilausaika päättyy torstaina 23.6. klo 12.00, joten ole nopea! Fyysisen niiteen ennakkotilauksen voit tehdä oheisella lomakkeella:

https://docs.google.com/forms/d/1WqPMsRmFnY9NZFOMK13ZHrwga_JgJB4EoI8eW4b4SGE/viewform.

For english speakers: a Festschrift in honour of professor Veli-Matti Värri has been published! The book is written primarily in Finnish, but it also contains one article “On Friendship, Activism, and Pedagogies of Responsibility” in English written by Rebecca Martusewicz. You can find the book (open access) from here:  https://netn.fi/fi/kirjat/maailman-tarkein-tehtava.

POISED-tutkijat tarkastelevat demokratian ja kasvatuksen suhteita Kasvatus & Aika -lehden teemanumerossa

Kasvatus & Aika -lehden runsaassa ja monipuolisessa teemanumerossa 3-4/2021 pohditaan demokratian ja kasvatuksen suhdetta historian, filosofian, pedagogiikan ja yhteiskunnallisten instituutioiden näkökulmasta. Lehti on avoimesti luettavissa verkossa (open access). Teemanumeroon ovat kirjoittaneet myös POISED-tutkijat Sonja Helkala, Tuukka Tomperi ja Tuomas Tervasmäki.

Artikkelissaan “Demokratiakasvatus rakentavan keskustelun tuolla puolen? Opetussuunnitelmat ja yhteiskuntaopin oppikirjat deliberatiivisen demokratiateorian kritiikin valossa” Sonja Helkala ja Tuukka Tomperi käsittelevät demokratiakasvatusta analysoimalla peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien perusteita sekä yhteiskuntaopin oppimateriaaleja demokratiateoreettisen keskustelun näkökulmasta. 

Keskustelua ja julkista harkintaa korostavasta deliberatiivisesta teoriasta on tullut yksi suosituimmista demokratiakasvatuksen lähtökohdista. Joitakin deliberatiivisten teorioiden piirteitä on kuitenkin myös voimakkaasti haastettu teoriakeskustelussa. Arvostelua ovat herättäneet etenkin konsensushakuisen argumentaation ylikorostuminen sekä ristiriitojen ja tunteiden sivuuttaminen.

Artikkelissa kysytään, osuuko deliberatiiviseen demokratiaan suunnattu kritiikki myös suomalaisen demokratiakasvatuksen ydinaineistojen eli opetussuunnitelmien ja yhteiskuntaopin oppimateriaalien demokratiakäsityksiin ja pohditaan järkeä, tunteita ja ristiriitoja demokratiakasvatuksen avainkysymyksinä. 

Tiina Nikkolan (JYU) ja Tuomas Tervasmäen artikkelissa “Demokratia akateemisen kapitalismin puristuksessa: Psykososiaalinen luenta yliopistotyön logiikoista yliopistouudistuksen jälkeisessä ajassa tarkastellaan korkeakoulu- ja tiedepolitiikan muutoksia ja niiden vaikutuksia yliopistotyöyhteisöjen käytänteisiin.

Korkeakoulupolitiikan kehittämisen trendinä on ollut ”strategisen johtamisen” ja markkinalogiikan vahvistaminen yliopistodemokratian kustannuksella, eli yliopistojen hallinnollista valtaa on siirretty yliopistoyhteisöltä yliopiston johdolle. Työyhteisöihin näillä muutoksilla on tavoiteltu esimerkiksi työn tuottavuuden kasvua, mutta samaan aikaan reformit saavat aikaan odottamattomia seurauksia.

Artikkelissa kootaan yhteen Työyhteisön pohjavirtaukset -tutkimushankkeen kolmen empiirisen osatutkimuksen tuloksia. Artikkelissa tarkastellaan, millaisia seurauksia markkinalogiikkaan perustuvalla tietotyön organisoinnilla on yliopistoyhteisöjen toiminnalle ja akateemisen subjektiviteetin rakentumiselle. Tutkimusainestossa yliopistotyö näyttäytyy työntekijöiden kokemuksissa emotionaalisesti kuormittavana ja epävarmuuden sävyttämänä:

Tulosjohdettu yliopistotyö ei kutsu innostumaan eikä riskejä ottavaan, luovaan yhteistyöhön, vaan pikemminkin yksilökeskeiseen määrälliseen suorittamiseen ja epäonnistumisten karttamiseen, koska epäonnistuminen voi johtaa työuran loppumiseen” (Nikkola & Tervasmäki 2021, 310)

Kirjoittajat päätyvät pohtimaan, miten yliopistoyhteisön demokraattisempi päätöksenteko voisi korjata tietotyön organisoinnin epäkohtia ja vahvistaa yliopistojen demokraattista sivistystehtävää.

Artikkelit:

Helkala, S., & Tomperi, T. (2021). Demokratiakasvatus rakentavan keskustelun tuolla puolen? Opetussuunnitelmat ja yhteiskuntaopin oppikirjat deliberatiivisen demokratiateorian kritiikin valossa. Kasvatus & Aika, 15(3–4), 172–191. https://doi.org/10.33350/ka.107866

Nikkola, T., & Tervasmäki, T. (2021). Demokratia akateemisen kapitalismin puristuksessa: Psykososiaalinen luenta yliopistotyön logiikoista yliopistouudistuksen jälkeisessä ajassa. Kasvatus & Aika, 15(3–4), 300–314. https://doi.org/10.33350/ka.109711