Tekijä: Johanna

Tervetuloa keskustelemaan aikuiskasvatuksesta ekologisten kriisien ajassa!

Yhteiskuntamme on monin tavoin rakentunut ekologisesti kestämättömäksi ja kollektiivinen muutos kohti kestävämpiä käytänteitä on välttämätön. Aikuiskasvatuksen on Suomessa esitetty olevan ekologisesti kestävämmän yhteiskunnan kehittymisen tärkeimpiä rakennuspalikoita jo pitkälti yli puolen vuosisadan ajan, joskin laihoin tuloksin.

Vallitseva käsitys aikuiskasvatuksen tehtävästä nojaa sen yhteiskunnalliseen merkitykseen: uudistuvat yhteiskunnat tarvitseva osaajia ja kriittisesti ajattelevia kansalaisia. Mutta mitä pitäisi ajatella siitä, että olemassaoloamme uhkaava ekologinen kriisi asettaa tähän vallitsevaan käsitykseemme aivan uudenlaisia vaatimuksia?

Keskustelutapahtumassa pohditaan aikuiskasvatuksen tärkeintä tehtävää ja ydinkysymyksiä ekologisten kriisien ajassa. Huomio käännetään niin käyttämiimme käsitteisiin ja niiden luomiin merkityksiin kuin aikuiskasvatuksen normatiivisiin kysymyksiinkin. Tapahtumassa keskustelemme siitä, mikä on aikuiskasvatuksen ja sivistyksen rooli ja tehtävä ekokriisien ajassa, eli mikä todella on pohjimmiltaan aikuiskasvatuksen tärkein tehtävä?

Keskustelun alustajina toimivat POISED-tutkija KT, kasvatustieteen linjanjohtaja Johanna Kallio (Päivölän opisto), professori Arto O. Salonen (Itä-Suomen yliopisto) sekä emeritusprofessori Reijo Miettinen (Helsingin yliopisto).

Juontajana toimii KM, väitöskirjatutkija Mari Korhonen (Tampereen yliopisto) ja teknisenä
moderaattorina KT, yliopistonlehtori Vilhelmiina Harju (Helsingin yliopisto).

Tapahtuman järjestävät Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura ja Kansanvalistusseura.

Ohjelma:
14.00 Tervetuliaissanat, Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran esihenkilö
14.05 Mikä todella on tärkeää? Aikuiskasvatus ja ekologinen itsekasvatus ekokriisien
ajassa, KT, kasvatustieteen linjanjohtaja Johanna Kallio (Päivölän opisto)
14.30 Hyvä elämä kriisiytyvässä ajassa, professori Arto O. Salonen (Itä-Suomen
yliopisto)
14.45 Haasteena arvojen ja käyttäytymisen välinen kuilu, emeritusprofessori Reijo
Miettinen (Helsingin yliopisto)
15.00 Yleisökeskustelu
15.30 Aikuiskasvatus-journaalin vuoden 2024 tiedeartikkelipalkinnon jako,
päätoimittaja Anu Järvensivu
16.00 Tapahtuma päättyy

Linkki verkkotapahtumaan löytyy täältä.

Luettavaksi:
Kallio, J. (2024). Ekologinen itsekasvatus: Aikuiskasvatuksen filosofiaa ekokriisien ajassa.
Tampereen yliopiston väitöskirjat 1095. https://doi.org/10.33350/ka.111733.
Salonen, A. O., & Joutsenvirta, M. (2018). Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan
jälkeen. Aikuiskasvatus, 38(2), 84–101. https://doi.org/10.33336/aik.88331
Aikuiskasvatuksen 55. vuosikirja J. V. Snellman ja suomalainen sivistyskäsitys (toim. Reijo
Miettinen, Eero Ojanen, Severi Hämäri & Soila Lemmetty), SoPhi 2024.
Vuosikirja on avoimesti luettavissa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/97303

POISED-tutkijat Johanna Kallio, Jani Pulkki, Antti Saari ja Tuomas Tervasmäki ovat mukana Kasvatus ja Aika -journaalin tuoreimmassa Antroposeeni-teemanumerossa tekstillään Ekoterapeuttinen itsekasvatus – Tulkinta Erich Frommin rakkauden teoriasta kapitaloseenin ajassa.

Artikkelissa tarkastellaan Erich Frommin (1900–1980) ajattelua itsekasvatuksen eli ihmisen omaehtoisen kasvun ja kehityksen näkökulmasta. Tarkastelun pohjalta muodostuu ekoterapeuttisen itsekasvatuksen malli, joka uudelleenkontekstualisoi Frommin rakkauden teoriaa ja yhteiskuntakriittistä otetta kapitaloseenin ajassa. Artikkeli argumentoi kapitaloseenin olevan kaikelle elolliselle haitallinen ajanjakso, jossa vallitsevia käytäntöjä on tarpeen muokata itsekasvatuksen avulla. Tällainen vallitsevien ajattelumallien syvällinen kyseenalaistaminen ja kehittäminen ymmärretään artikkelissa ihmismielen hyvinvointia tukevana itsekasvatuksen muotona, joka sisältää terapeuttisia piirteitä. Ekoterapeuttisen itsekasvatuksen tulkinta kuvaa rakkauden teoriaan sisältyvät rakastamisen käytäntöjen ehdot sekä niitä taustoittavat huolenpidon, kunnioituksen, vastuuntunnon ja tiedon osa-alueet osana ekologisesti kestävämmän itsekasvatuksen harjoittamista. Elonkehän monimuotoisuutta edistävää tunnetta ja ekoterapeuttisen itsekasvatuksen tavoitetta kuvataan artikkelissa biofilian käsitteellä. Nykyistä kapitalistista järjestystä eli kapitaloseenin aikaa jäsennetään puolestaan biofobian eli elollisten asioiden pelon käsitteellä. Frommin teorioiden pohjalta rakennetaan uudenlaista itsekasvatuskäsitystä, ekoterapeuttista itsekasvatusta, jonka lähtökohtana on siirtyminen biofobisesta asenteesta kohti terapeuttisia piirteitä omaavaa biofiliaa.

Koko artikkeli on luettavissa täältä.