Tässä ekokriisien ajassa meidän tulisi kysyä enemmän itseltämme: ”Mitä Greta tekisi tässä tilanteessa?”
Greta Thunberg tuli kuuluisaksi aloittaessaan viikottaiset koululakkonsa ilmaston puolesta. Hän kiersi puhumassa monissa tilaisuuksissa välttäen lentämistä, hänet asetettiin ehdolle Nobelin rauhan palkinnon saajaksi ja Times Magazine nimesi hänet vuonna 2019 vuoden henkilöksi.
Tässä artikkelissa argumentoidaan, että Thunberg on hyvä moraalinen eksemplaari ekologisesta elämäntavasta. Moraalisella eksemplaarilla viitataan Linda Zagzabskin (2010; 2017) teoriassa niihin roolimalleihin ja esimerkillisiin henkilöihin, joilta yksilöt seuraavat ja joilta he oppivat moraalista käyttäytymistä.
Kuitenkaan kaikki eivät ole samaa mieltä Thunbergin sopivuudesta roolimalliksi. Hänen on väitetty olevan vanhempiensa manipuloima, hän halusi tempauksellaan saada vain ostajia kirjoilleen ja hän on idealistikin. Häntä ei myöskään voisi seurata kuten muita esimerkkejä, sillä hän on neurokirjolla, ja hän oli onnekas tullessaan kuuluisaksi koululakoistaan.
Käymme artikkelissa läpi vasta-argumentteja näihin väitteisiin, joita pääsee lukemaan tämän linkin kautta. Linkistä 50 ensimmäistä onnekasta saa ladata pdf-version omalle koneelleen ilmaiseksi.
Anette Mansikka-aho, Jan Varpanen ja Jani Pulkki POISEDista kirjoittivat artikkelin yhdessä Lauri Lahikaisen kanssa.
Zagzebski, L. (2010). Exemplarist virtue theory. Metaphilosophy. Special issue: Virtue and vice, moral and epistemic 41(1/2), 41-57.
Zagzebski, L. (2017). Exemplarist moral theory. New York: Oxford university press.
POISED 