Kasvatus & Aika -lehden runsaassa ja monipuolisessa teemanumerossa 3-4/2021 pohditaan demokratian ja kasvatuksen suhdetta historian, filosofian, pedagogiikan ja yhteiskunnallisten instituutioiden näkökulmasta. Lehti on avoimesti luettavissa verkossa (open access). Teemanumeroon ovat kirjoittaneet myös POISED-tutkijat Sonja Helkala, Tuukka Tomperi ja Tuomas Tervasmäki.
Artikkelissaan “Demokratiakasvatus rakentavan keskustelun tuolla puolen? Opetussuunnitelmat ja yhteiskuntaopin oppikirjat deliberatiivisen demokratiateorian kritiikin valossa” Sonja Helkala ja Tuukka Tomperi käsittelevät demokratiakasvatusta analysoimalla peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien perusteita sekä yhteiskuntaopin oppimateriaaleja demokratiateoreettisen keskustelun näkökulmasta.
Keskustelua ja julkista harkintaa korostavasta deliberatiivisesta teoriasta on tullut yksi suosituimmista demokratiakasvatuksen lähtökohdista. Joitakin deliberatiivisten teorioiden piirteitä on kuitenkin myös voimakkaasti haastettu teoriakeskustelussa. Arvostelua ovat herättäneet etenkin konsensushakuisen argumentaation ylikorostuminen sekä ristiriitojen ja tunteiden sivuuttaminen.
Artikkelissa kysytään, osuuko deliberatiiviseen demokratiaan suunnattu kritiikki myös suomalaisen demokratiakasvatuksen ydinaineistojen eli opetussuunnitelmien ja yhteiskuntaopin oppimateriaalien demokratiakäsityksiin ja pohditaan järkeä, tunteita ja ristiriitoja demokratiakasvatuksen avainkysymyksinä.
Tiina Nikkolan (JYU) ja Tuomas Tervasmäen artikkelissa “Demokratia akateemisen kapitalismin puristuksessa: Psykososiaalinen luenta yliopistotyön logiikoista yliopistouudistuksen jälkeisessä ajassa” tarkastellaan korkeakoulu- ja tiedepolitiikan muutoksia ja niiden vaikutuksia yliopistotyöyhteisöjen käytänteisiin.
Korkeakoulupolitiikan kehittämisen trendinä on ollut ”strategisen johtamisen” ja markkinalogiikan vahvistaminen yliopistodemokratian kustannuksella, eli yliopistojen hallinnollista valtaa on siirretty yliopistoyhteisöltä yliopiston johdolle. Työyhteisöihin näillä muutoksilla on tavoiteltu esimerkiksi työn tuottavuuden kasvua, mutta samaan aikaan reformit saavat aikaan odottamattomia seurauksia.
Artikkelissa kootaan yhteen Työyhteisön pohjavirtaukset -tutkimushankkeen kolmen empiirisen osatutkimuksen tuloksia. Artikkelissa tarkastellaan, millaisia seurauksia markkinalogiikkaan perustuvalla tietotyön organisoinnilla on yliopistoyhteisöjen toiminnalle ja akateemisen subjektiviteetin rakentumiselle. Tutkimusainestossa yliopistotyö näyttäytyy työntekijöiden kokemuksissa emotionaalisesti kuormittavana ja epävarmuuden sävyttämänä:
“Tulosjohdettu yliopistotyö ei kutsu innostumaan eikä riskejä ottavaan, luovaan yhteistyöhön, vaan pikemminkin yksilökeskeiseen määrälliseen suorittamiseen ja epäonnistumisten karttamiseen, koska epäonnistuminen voi johtaa työuran loppumiseen” (Nikkola & Tervasmäki 2021, 310)
Kirjoittajat päätyvät pohtimaan, miten yliopistoyhteisön demokraattisempi päätöksenteko voisi korjata tietotyön organisoinnin epäkohtia ja vahvistaa yliopistojen demokraattista sivistystehtävää.
Artikkelit:
Helkala, S., & Tomperi, T. (2021). Demokratiakasvatus rakentavan keskustelun tuolla puolen? Opetussuunnitelmat ja yhteiskuntaopin oppikirjat deliberatiivisen demokratiateorian kritiikin valossa. Kasvatus & Aika, 15(3–4), 172–191. https://doi.org/10.33350/ka.107866
Nikkola, T., & Tervasmäki, T. (2021). Demokratia akateemisen kapitalismin puristuksessa: Psykososiaalinen luenta yliopistotyön logiikoista yliopistouudistuksen jälkeisessä ajassa. Kasvatus & Aika, 15(3–4), 300–314. https://doi.org/10.33350/ka.109711
POISED 