Political Philosophies and Sociologies of Education
Haaga-Heliassa järjestetty Vastuullisuusseminaari kokosi joukon tutkijoita, opettajia ja muita kiinnostuneita Pasilan auditorioon perjantaina 11.3.2022.
Seminaarissa lähestyttiin kestävyyden ja kestävän kehityksen käsitteitä useista erilaisista näkökulmista. Puheenvuorojen punaisena lankana kulki teema Kohti kestävää tulevaisuutta Georg Henrik von Wrightin jäljillä.
Seminaari järjestettiin osana OKM:n rahoittamaa Kesto-hanketta.
Koneen säätiö on 2.12. 2021 myöntänyt Tuukka Tomperille ja hänen työryhmälleen rahoituksen hankkeelle Lasten ja nuorten oikeus hyvään tulevaisuuteen heidän itse tutkimanaan: filosofoiva kasvuyhteisö ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus (FutuPedaFilo). POISED onnittelee!
Jani Pulkin Ekososiaalisen kasvatusfilosofian luonnos -hankkeen tiimoilta julkaistiin Kasvatus -lehdessä (3/2020) artikkeli: Varsinainen minä ja henkisyys ekososiaalisen kasvatusfilosofian aspekteina.
Artikkeli lähtee liikkeelle Arto Salosen ekososiaalisen sivistyksen käsitteestä, johon liittyy ajatus materialistisesta jälkimaterialistiseen yhteiskuntaan siirtymisestä. Artikkeli nojaa filosofi-kasvatustieteilijä Erik Ahlmanin varsinaisen minän ja filosofi-psykologi Lauri Rauhalan henkisyyden ajatuksiin. Ekososiaalisen tietoisuuden herättäminen sekä siirtymä jälkimaterialistiseen yhteiskuntaan edellyttää Pulkin mukaan sellaisen kasvatuksen teoretisointia, jossa ei nojata vain arkiseen (empiiriseen) minuuden ideaan, vaan uskaltaudutaan filosofiseen (tarvittaessa metafyysiseen) teoretisointiin.
Jos kasvatustiede ja-filosofia pysyttäytyy henkisyyden ja henkisen kasvun teemojen ulkopuolella, jättäen nämä self-help-kirjallisuuden armoille, rajoitamme huomattavasti myös hyvän kasvatuksen mahdollisuuksia, kasvatustieteellisestä tutkimuksesta puhumattakaan.
Suomessa erityisesti Reijo Wilenius, kolmas keskeinen ajattelija tässä artikkelissa, on ansioitunut henkisen kasvun filosofi, jonka ajatukset ovat avuksi myös ekososiaalisen kasvatusfilosofian muotoilussa. Pulkin artikkeli pyrkii jatkamaan Suomen korkeatasoista Rauhalan, Ahlmanin, Wileniuksen, Sven Krohnin ja muiden perinnettä tuoden ajatukset henkisyydestä ja varsinaisesta minästä ekokriisien aikakauden kontekstiin. Varsinaisen minän ja ekososiaalisen kasvatusfilosofian näkökulmasta henkisen kasvun ytimeksi kiteytyy tässä tutkimuksessa arkisen minän ja varsinaisen minän toiminnallisen yhteyden luominen ja vahvistaminen: varsinaisen minän integroituminen kokonaispersoonallisuuden funktionaaliseksi osaksi.
On kasvatettava monimutkaisia asioita ymmärtäviä viisaita ja empaattisia ihmisiä voidaksemme navigoida kohti ekososiaalisestai kestävämpää tulevaisuutta. Henkisen kehityksen lisäksi tarvitaan lukuisia yhteiskunnallisia, taloudellisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja ekologisia muutoksia ja kaikissa näissä myös henkisellä kehittyneisyydellä on keskeinen sijansa.
Artikkelia voi tiedustella kirjoittajalta: jani.pulkki@gmail.com
Mindfulness eli tietoisuustaidot on kuluneen vuosikymmenen aikana kasvattanut nopeasti suosiotaan työelämän hallinnassa sekä kasvatuksen ja koulutuksen piirissä. Mindfulnessin odotetaan muun muassa lisäävän opettajien stressinsietokykyä sekä kehittävän oppilaiden tunnetaitoja.
Toisaalta mindfulnessia kohtaan on esitetty myös kritiikkiä. Laajalle levinnyt puhe ”mindfulnessin vallankumouksesta” antaa toisinaan katteettomia lupauksia tietoisuustaitojen mullistavista vaikutuksista. Kriitikoiden mukaan hyväksyvän läsnäolon harjoitus saattaa myös ohjata yksilöitä sopeutumaan kritiikittömästi stressiä ja ahdistusta aiheuttaviin koulutuksen ja työelämän rakenteisiin.
POISED-tutkimusryhmän tutkija Antti Saari puhuu Radio Moreenissa omasta mindfulnessia ja kontemplatiivista pedagogiikkaa koskevasta tiedonsosiologisesta ja filosofisesta tutkimuksestaan. Ohjelman on toimittanut Raisa Harju-Autti. Voit kuunnella ohjelman tästä:
Saaren tuore tutkimusartikkeli Transference and the Gateless Barrier: A Relational Approach to Contemplative Education tarkastelee kontemplatiiviseen pedagogiikkaan liittyvää opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta ja valtasuhteita psykoanalyyttisestä näkökulmasta.
POISED 