Political Philosophies and Sociologies of Education
Kasvatusfilosofian väitöskirjassaan filosofian maisteri Pasi Takkinen tutki, kuinka pahenevat globaalit kestävyyshaasteet vaikuttavat kasvatusajattelun filosofisiin lähtökohtiin. Katso väitöstiedote ja lataa väitöskirja täältä.
Väitöskirjatutkija ja kasvatusfilosofi Pasi Takkinen tutkii kestävyydenjälkeistä aikaa eli post-sustainability-käsitettä, joka ilmentää tutkijoiden epävarmuutta ja huolta kestävyyden tulevaisuudesta. Hänen keväällä 2025 julkaisemansa laaja kirjallisuuskatsaus tarkastelee eri tieteenalojen keskustelua siitä, onko kestävyyden käsite enää relevantti ja mitä kestävyydenjälkeinen aika voisi tarkoittaa.
Tutkimuksen mukaan antroposeenin edetessä perinteinen kestävyyskäsitys on joutunut kyseenalaistetuksi, ja monet tutkijat pohtivat, millainen tulevaisuus on mahdollinen, jos kestävyyttä ei enää voida saavuttaa. Kestävyydenjälkeinen aika viittaa tilanteeseen, jossa epäjatkuvuudet ja kriisit korostuvat, ja tarvitaan uusia lähestymistapoja tulevaisuuden hahmottamiseen. Lue lisää Tampereen yliopiston julkaisemasta tiedotteesta.
Artikkeli: Takkinen, P. (2025). Post-sustainability: A hermeneutic literature review. The Anthropocene Review, 0(0). DOI: 10.1177/20530196251339474
POISEDin Jani Pulkki ja Johanna Kallio toimittavat Aikuiskasvatukseen teemanumeron itsekasvatuksesta.
Itsekasvatuksella viitataan aikuisikään sisältyvään kasvatustoimintaan, jolla ihminen pyrkii itse tavoitteellisesti laajentamaan oman ymmärryksensä ja toimintansa näköaloja.
Itsekasvatus tarkoittaa ensinnäkin toimintaa, jolla kehitämme itsetuntemustamme. Toiseksi se merkitsee yhteiskunnallisten ja eettisten käytäntöjen kehittämistä yhdessä muiden kanssa. Vallitseva aika kutsuu meitä muuttumaan ja muuttamaan yhteiskunnallisia rakenteita ympärillämme.
Teemanumero avaa erilaisia tapoja lähestyä itsekasvatusta ajassa. Näkökulmat valottavat itsekasvatuksen monipuolisuutta osana globaaleja itsekasvatuskäsityksiä, viisausperinteitä, kansalaisaktivismia sekä suomalaisen yhteiskunnan historiaa. Itsekasvatusta tarkastellaan myös harjoituksena, jonka avulla voidaan kultivoida totutusta poikkeavia tapoja elää ja toimia.
Etsimme teemakokonaisuuteen empiirisiä ja filosofis-teoreettisia tutkimuksia itsekasvatuksesta 2020-luvulla. Haemme numeroon tiedeartikkeleita, näkökulmia, puheenvuoroja ja kirja-arvosteluja esimerkiksi seuraavista teemoista:
Numeron toimittavat Jani Pulkki ja Johanna Kallio. Se ilmestyy syyskuussa 2026.
POISEDin Tuukka Tomperi kirjoittaa Niin & Näin -lehdessä suomalaisen kasvatusfilosofian nykytilasta. Tomperi raportoi vuoden 2023 kasvatusfilosofisia tapahtumia sekä pohtii samalla kasvatuksen päämääräkysymyksiä. Voit lukea jutun täältä.
Tomperi, T. (2023). Kasvatuksen tehtävä kasvatusfilosofien pohdittavana – Peruskysymysten ikuinen paluu. Niin & Näin 2/2023.
KESTO-hankkeen tutkijat lähestyivät aktivisteja, taiteilijoita ja yritysjohtajia kysymyksillä kestävästä elämästä.
Rohkaisevia kestävämmän elämäntavan esimerkkitarinoita esittelevä teos on syntynyt osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa hanketta ja sen toivotaan saavuttavan mahdollisimman monen lukijan, niin yritysjohtajan kuin opiskelijankin. Kirja on vapaasti ladattavissa osoitteesta: https://erepo.uef.fi/handle/123456789/29756
POISEDista kirjassa on mukana Antti Saari, Jani Pulkki ja Veli-Matti Värri, jotka kirjoittavat hyveistä ekokriisien aikakaudella, sekä Katri Jurvakainen, joka haastattelee aktivisti Anton Keskistä.
POISED 