Avainsana: jani pulkki

Posted on

Teemanumerokutsu itsekasvatuksesta

POISEDin Jani Pulkki ja Johanna Kallio toimittavat Aikuiskasvatukseen teemanumeron itsekasvatuksesta.

Itsekasvatus ajassa, Aikuiskasvatus 3/2026

Itsekasvatuksella viitataan aikuisikään sisältyvään kasvatustoimintaan, jolla ihminen pyrkii itse tavoitteellisesti laajentamaan oman ymmärryksensä ja toimintansa näköaloja.

Itsekasvatus tarkoittaa ensinnäkin toimintaa, jolla kehitämme itsetuntemustamme. Toiseksi se merkitsee yhteiskunnallisten ja eettisten käytäntöjen kehittämistä yhdessä muiden kanssa. Vallitseva aika kutsuu meitä muuttumaan ja muuttamaan yhteiskunnallisia rakenteita ympärillämme.

Teemanumero avaa erilaisia tapoja lähestyä itsekasvatusta ajassa. Näkökulmat valottavat itsekasvatuksen monipuolisuutta osana globaaleja itsekasvatuskäsityksiä, viisausperinteitä, kansalaisaktivismia sekä suomalaisen yhteiskunnan historiaa. Itsekasvatusta tarkastellaan myös harjoituksena, jonka avulla voidaan kultivoida totutusta poikkeavia tapoja elää ja toimia.

Etsimme teemakokonaisuuteen empiirisiä ja filosofis-teoreettisia tutkimuksia itsekasvatuksesta 2020-luvulla. Haemme numeroon tiedeartikkeleita, näkökulmia, puheenvuoroja ja kirja-arvosteluja esimerkiksi seuraavista teemoista:

  • mitä itsekasvatus voi olla ja mitä sillä tavoitellaan
  • itsekasvatuksen käytäntöjen nykymuodot ja kritiikki
  • arkiset ja marginalisoituneet itsekasvatuksen käytännöt
  • itsekasvatus aktivistisena käytäntönä ja kansalaisvaikuttamisena
  • itsekasvatus aikuiskasvatuksen instituutioissa
  • itsekasvatuksen ihmiskäsitykset ja arvokysymykset
  • itsekasvatuksen historia ja perinteet.

Numeron toimittavat Jani Pulkki ja Johanna Kallio. Se ilmestyy syyskuussa 2026.

Osallistu

  • Lähetä tiedeartikkelin käsikirjoitus viimeistään 5. marraskuuta 2025. Näkökulmien, puheenvuorojen ja kirja-arvioiden käsikirjoituksia odotamme vuoden 2026 alkupuolella. Meilaa tekstisi toimituspäällikölle: terhi.kouvo@kvs.fi.

Posted on

Uutuuskirjan esimerkkitarinat rohkaisevat kestävyysmurrokseen

KESTO-hankkeen tutkijat lähestyivät aktivisteja, taiteilijoita ja yritysjohtajia kysymyksillä kestävästä elämästä.

Rohkaisevia kestävämmän elämäntavan esimerkkitarinoita esittelevä teos on syntynyt osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa hanketta ja sen toivotaan saavuttavan mahdollisimman monen lukijan, niin yritysjohtajan kuin opiskelijankin. Kirja on vapaasti ladattavissa osoitteesta: https://erepo.uef.fi/handle/123456789/29756

POISEDista kirjassa on mukana Antti Saari, Jani Pulkki ja Veli-Matti Värri, jotka kirjoittavat hyveistä ekokriisien aikakaudella, sekä Katri Jurvakainen, joka haastattelee aktivisti Anton Keskistä.

Ks. tiedote.(UEF.fi)

Posted on

Henkisyyden teemoja ei tule jättää vain self-help-kirjallisuudelle

Jani Pulkin Ekososiaalisen kasvatusfilosofian luonnos -hankkeen tiimoilta julkaistiin Kasvatus -lehdessä (3/2020) artikkeli: Varsinainen minä ja henkisyys ekososiaalisen kasvatusfilosofian aspekteina.

Artikkeli lähtee liikkeelle Arto Salosen ekososiaalisen sivistyksen käsitteestä, johon liittyy ajatus materialistisesta jälkimaterialistiseen yhteiskuntaan siirtymisestä. Artikkeli nojaa filosofi-kasvatustieteilijä Erik Ahlmanin varsinaisen minän ja filosofi-psykologi Lauri Rauhalan henkisyyden ajatuksiin. Ekososiaalisen tietoisuuden herättäminen sekä siirtymä jälkimaterialistiseen yhteiskuntaan edellyttää Pulkin mukaan sellaisen kasvatuksen teoretisointia, jossa ei nojata vain arkiseen (empiiriseen) minuuden ideaan, vaan uskaltaudutaan filosofiseen (tarvittaessa metafyysiseen) teoretisointiin.

Jos kasvatustiede ja-filosofia pysyttäytyy henkisyyden ja henkisen kasvun teemojen ulkopuolella, jättäen nämä self-help-kirjallisuuden armoille, rajoitamme huomattavasti myös hyvän kasvatuksen mahdollisuuksia, kasvatustieteellisestä tutkimuksesta puhumattakaan.

Suomessa erityisesti Reijo Wilenius, kolmas keskeinen ajattelija tässä artikkelissa, on ansioitunut henkisen kasvun filosofi, jonka ajatukset ovat avuksi myös ekososiaalisen kasvatusfilosofian muotoilussa. Pulkin artikkeli pyrkii jatkamaan Suomen korkeatasoista Rauhalan, Ahlmanin, Wileniuksen, Sven Krohnin ja muiden perinnettä tuoden ajatukset henkisyydestä ja varsinaisesta minästä ekokriisien aikakauden kontekstiin. Varsinaisen minän ja ekososiaalisen kasvatusfilosofian näkökulmasta henkisen kasvun ytimeksi kiteytyy tässä tutkimuksessa arkisen minän ja varsinaisen minän toiminnallisen yhteyden luominen ja vahvistaminen: varsinaisen minän integroituminen kokonaispersoonallisuuden funktionaaliseksi osaksi.

On kasvatettava monimutkaisia asioita ymmärtäviä viisaita ja empaattisia ihmisiä voidaksemme navigoida kohti ekososiaalisestai kestävämpää tulevaisuutta. Henkisen kehityksen lisäksi tarvitaan lukuisia yhteiskunnallisia, taloudellisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja ekologisia muutoksia ja kaikissa näissä myös henkisellä kehittyneisyydellä on keskeinen sijansa.

Artikkelia voi tiedustella kirjoittajalta: jani.pulkki@gmail.com