Uutuuskirja Kasvatusteoria antiikista nykypäivään kokoaa yhteen länsimaisen kasvatuksen aatehistorian ja filosofian

Kasvatusteoria on muovautunut länsimaissa osana poliittista ja aatteellista kehitystä. POISED -tutkija Antti Saari osoittaa kirjassaan, kuinka vallankumouksellisina pidetyt uudet opetusmenetelmät ovat toistuneet historiassa yhä uudelleen.

Kasvatustiede on moninaisten tiedekäsitysten ja tieteen hyödyllisyyden vaatimusten ristitulessa. Yliopistossa välitetty tieto esitetään keskeiseksi perustaksi asiantuntijatyölle, mutta toisaalta teorian ja käytännön välinen kuilu näyttää olevan kasvatustieteellisen keskustelun pysyvä ongelma. Kasvatusteorian historialliset kerrostumat luovat jännitteitä niin tutkijan, koulutuksen virkamiehen kuin opettajankin työhön.

Antti Saaren Kasvatusteoria antiikista nykypäivään esittelee ajalliset kerrostumat nykymuotoisen kasvatusteorian taustalla ja näyttää, millä tavalla menneisyyden käsitykset ihmisestä, kasvatuksesta ja yhteiskunnasta muovaavat käytäntöjä edelleen. Kytköksiin liittyy usein myös poliittisia ja aatteellisia aineksia.

Kasvatusteorian aineksia löytyy niin antiikin filosofisista koulukunnista, keskiajan yliopistoista ja luostareista kuin valistusajan kahviloista. Nykypäivänä oppimista ja koulujen kehittämistä koskevassa keskustelussa nostetaan usein esiin tehokkuutta ja yksilöllisyyttä painottavia opetusmenetelmiä, mutta samankaltaisilla lupauksilla on jo vuosisatojen pituiset juuret.

”Siinä missä keskiajalle saakka kasvatusteorioissa tukeuduttiin antiikin auktoriteettien tai kristillisten tekstien muodostamaan arvovaltaiseen opilliseen traditioon, uudelta ajalta alkaen kasvatusteoriassa on korostunut perinteistä irrottautuminen. Kasvatusteoreetikko toisensa jälkeen ilmoittaa keksineensä vallankumouksellisen kasvatuksen ja opetuksen menetelmän,” Saari kertoo kirjassaan.

Länsimaisen kasvatuksen aatehistorian ja filosofian kokoava teos on suunnattu erityisesti kasvatus- ja koulutusalan toimijoille.

POISED-tutkijoiden EnAct-hanke järjestää Arto O. Salosen luennon 1.12. klo 17–21 Zoomissa

Tunnettu kestävämmän tulevaisuuden visionääri ja puhuja, apulaisprofessori Arto O. Salonen (Itä-Suomen yliopisto) johdattaa luennolla arjen ympäristöaktivismin monitahoisuuteen ja sivistymisen myötä avautuviin mahdollisuuksiin. Luento-osuuden jälkeen seuraa yleinen keskustelutilaisuus.

Tilaisuus toteutetaan Zoomissa. Linkki löytyy tapahtumasivulta ja EnAct-hankkeen sivuilta. Luentoa on mahdollista seurata myös Sampolan Auditoriossa yhdessä EnAct-hankkeemme tutkijoiden kanssa. Auditoriossa edellytämme kasvomaskien käyttöä, ja niitä on saatavissa myös auditorion ovilta. Tule paikalle vain terveenä, ja muistetaan kasvomaskien käytön ohella pitää huolta turvaväleistä. Pidetään yhdessä huolta toisistamme!

Lämpimästi tervetuloa!

From democracy to managerialism – new article on anti-democratic tendencies in Finnish university policies

New open access article from Kohti parempaa yliopistomaailmaa (Towards better academia) -research project including two POISED members Tuukka Tomperi & Tuomas Tervasmäki is published online in Journal of Education Policy.

In this article, the Finnish case study is used to analyse the de-democratising tendencies facing contemporary universities. The research analyses the birth of a new administrative model – the foundation university – how it was politically framed, and how the change was resisted. The focus is placed to the managerial macro-level policy change and the dynamics of resistance against it. Writers illustrate how pre-planned policy preparation meets and overcomes pro-democratic resistance in two university mergers, those of Aalto University (2007–2010) and Tampere University (2014–2020).

The analysis reveals that the aim of narrowing universities’ collegial democracy has been an integral part of the foundation university model. This model protects strategic management from democratic interference of academic community. Article depicts how the reforms have been possible only by dismissing the views of the academic communities in ways that conflict with not only the established understanding of collegial democracy but also traditional legal interpretations of the university autonomy in Finland.

The article calls attention to the implications of current antidemocratic higher education policy: if universities with their highly-educated staffs are not perceived as being capable of exercising democracy, are the rest of the society treated in the same regard?

Mikko Poutanen, Tuukka Tomperi, Hanna Kuusela, Veera Kaleva & Tuomas Tervasmäki (2020) From democracy to managerialism: foundation universities as the embodiment of Finnish university policies, Journal of Education Policy, DOI: 10.1080/02680939.2020.1846080