Terapeuttinen valta vaikuttaa salakavalasti ja hienovaraisesti

2000-luvun Suomessa puhutaan hyvinvoinnista, onnellisuudesta ja mielenterveydestä enemmän kuin koskaan. Samaan aikaan vauraassa Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa vallankäyttö muuttaa muotoaan. Maassamme ovat yleistyneet terapeuttisen hallinnan tekniikat. Terapeuttinen valta on salakavalaa, koska se esiintyy hyvinvoinnin, riippumattomuuden ja vapauden nimissä. Mitä on terapeuttinen valta, ja kuinka se toimii? Keskustelemassa Antti Saari, Poised-tutkija ja yksi ”Terapeuttinen valta”-tietokirjan toimittajista.

Kulttuuriykkönen-ohjelma kuunneltavissa Yle Areenasta

Jakke Holvas juontaa.

Ekologisen jälleenrakennuksen hyveitä pohtimassa: Ekososiaaliset sankarit?

Jani Pulkin Ekososiaalisen kasvatusfilosofian luonnos -hankkeen tiimoilta ilmestyi Ekososiaalinen hyve-etiikka -artikkeli Aikuiskasvatuksen teemanumerossa: Sivistystyö planetaaristen kriisien ajassa.

Artikkelissa pohditaan ekososiaalisen muutoksen kasvatustavoitteita hyve-etiikan näkökulmasta. Mitä hyveitä tulevaisuudessa on kasvatuksessa edistettävä? Esimerkiksi menestyksen kriteerit menevät ekologisen rakennemuutoksen myötä uusiksi. David Orr kirjoittaa Earth in Mind -kirjassa;

Planeettamme ei tarvitse lisää menestyneitä ihmisiä. Mutta se tarvitsee kipeästi lisää rauhantekijöitä, parantajia, korjaajia, tarinankertojia ja kaiken sorttisia rakastajia. Se tarvitsee ihmisiä, jotka elävät hyvin omilla paikoillaan. Se tarvitsee moraalisesti rohkeita ihmisiä, jotka ovat halukkaita yhtymään taisteluun tehdäksemme maailmasta asuinkelpoisen ja humaanin. Ja näillä ominaisuuksilla on vain vähän tekemistä menestyksen kanssa sellaisena kuin kulttuurimme on sen määritellyt.”

Monet tulevaisuuden sankarit löytyvät perusasioiden ääreltä kaukana julkisuuden valokeilasta. Heidän supervoimansa on suhteellisuudentaju, maanläheinen viisaus ja kyky iloita myötätuntoisesti elämän rikkaudesta. Heidän ekososiaalisia hyveitä ovat herkkä monilajisen elämän aistiminen, keskinäisriippuvuuksientaju ja kyky epäitsekkääseen rakkauteen.

Näistä seuraa halu edistää elämää ja välttää sen tuhoamista. Toki jatkossakin tulemme toimeen käyttämällä elääksemme muita eläviä olentoja. Olennaisia ovat ne tavat, joilla tarpeet tyydytämme. Esimerkiksi omavaraopiston perustaja ja omavaraisuustaitojen kehittäjä Lasse Nordlund tyydyttää perustarpeensa noin neljän tunnin päivittäisellä työajalla. Kuulostaa hyvältä elämältä, eikö vain?

Lue Ekososiaalinen hyve-etiikka -artikkelia koskeva blogiteksti Ekologisen jälleenrakennuksen hyveet Aikuiskasvatuksen kotisivuilta. Aikuiskasvatuksen tuoreesta numerosta löytyy myös Olli-Jukka Jokisaaren kirja-arvio Poised-tutkija Antti Saaren kirjasta Kasvatusteoria antiikista nykypäivään (2021, Gaudeamus). Ekologisesta jälleenrakennuksesta tietoa BIOS-tutkimusryhmän sivuilta.